2011/01/06

Fall Down

Päivät kuluvat toistensa kopioina. Aika liukuu eteenpäin, lomapäivät lipuvat horisonttiin, enkä saa mistään otetta. Yritän täyttää päiväni tyhjänpäiväisellä tekemisellä, jotten vahingossakaan retkahtaisi syömään.

Syömiset vammaa. Olen taas oksentanut liikaa, tällä menolla olen tiputuksessa parin viikon päästä. Ehkä pitäisi lopettaa syöminen kokonaan, turha edes yrittää kun ei se kuitenkaan onnistu. En vain osaa, en pysty. Ärsyttää sekin, että kirjoitin etten kykene, enhän minä ole heikko.

Kävin polilla ja juteltiin hoitajan kanssa. Tapaamiset on kuulemma yhtä tyhjän kanssa, jos ajattelin vielä laihduttaa. Aivot eivät jaksa käsitellä ahdistuksenhallintakeinoja, kun ne eivät saa riittävästi rasvaa. Juteltiin myös, että koulua on turha yrittää käydä jos pääsen anorektiseen tavoitepainooni. Lukio on muka liian rankka. Mistä muut muka tietävät mihin minä pystyn ja mihin en? Tiedän itse omat rajani, enkä tarvitse neuvoa varsinkaan sellaisilta ihmisiltä joita tapaan vain satunnaisesti.

Hutera olo. Pysyn onneksi kuitenkin vielä pystyssä.

3 kommenttia:

  1. pysykin pystyssä, pikkuinen

    VastaaPoista
  2. piti mun sitten vähän myöhemmin rauhoituttuani kauhoa sitä puuroa alas leivän kera, jonka päällä oli kolme palaa lauantaimakkaraa... lauantaimakkara on aivan kuvottavaa.

    yritän pysyä erossa letkusta, nenäni voisi tippua irti kun on niin rohtunut ja muutenkin, helpompihan on olla ilman sitä. paitsi ilman letkua pitää survoa sitä paskaa suuhun ihan itse..

    VastaaPoista
  3. sanoppas hei muuta, jos se on oma elämä niin miksi ei saisi tehdä sillä mitä haluaa?

    mut hei tsemppihaleja sinne :) ♥

    VastaaPoista