2011/02/10

Make It Through The Rain

Meiän koira on taas ihan hölmö. Se jahtaa päivisin siskon huoneessa pölyhiukkasia. Tiedättehän, niitä haituvia joita huoneilmassa leijailee ja jotka auringonvalo tekee näkyviksi. Koira jahtaa itsensä melkein kuoliaaksi ja kun tulin tänäänkin lääkäristä kotiin, se touhotti innoissaan ja louksutti leukojaan. Ihan kun se mitään saisi kiinni...
Tänään oli siis taas sisätautilääkärille aika ja noita aikoja kuuluisi normaalisti olla ehkä kolmen kuukauden välein. Tämä oli jo toinen kerta viikon sisällä. Enkä suoraan sanottuna pidä poliklinikalla ramppaamisesta, kerta viikossa riittäisi vallan hyvin, mutta en kehtaa kieltäytyä ylimääräisistä ajoista. Tänäänkin siis kiltisti kävelin taas psykiatriakeskukselle,  ja tunnollisesti olin jopa kymmenen minuuttia etuajassa.

Lähinnä tämänpäiväisen tapaamisen tarkoituksena oli katsoa labra-arvoja, mutta sisätautilääkäri puhuikin vain siitä, kuinka minua täytyy ahdistaa kaikki ja yritti selvittää mistä koko syömishäiriö on lähtöisin. Tiedän, että tuo nainen on Suomen parhaita ammatissaan, siitä todistavat ihan vain luennotkin, joita hän oli lähdössä pitämään ulkomaille. Mutta en jaksaisi pohtia sairauteni syitä, en halua tuntea sitä avuttomuutta, kun ei osaa vastata helppoihin kysymyksiin.

Veriarvoissa suolat heittivät taas ties mitä, lääkäri määräsi minut teenjuontikuurille, (häh?) koska siinä on kuulemma paljon kaliumia. Ja painoa olin saanut hieman nostettua. En tiedä pitäisikö iloita vai kauhistua, mutta minullahan on ote tähän sairauteen. Matkaan ei otettu vieläkään kantaa, mutta minäpä näytän, että pystyn lähtemään mukaan.

Ensi viikolle varattiin uutet labrat, verikokeet ja ekg.

1 kommentti:

  1. voih, minun pikkuinen vepi teki tuota samaa. jahtasi pölyhiukkasia jotka näkyvät auringonpaisteessa.. nyt tuli kamala ikävä sitä murua.

    VastaaPoista