2011/03/09

Where I'm Going?

Ihan kuin minä jonnekin Auroran osastolle haluaisin. Vaikka mut laitettiin kiireisenä tapauksena jonoon masennus/ahdistus-osastojutskaan. Paikka ois jostain muualta irronnut jo tänään, mutta mieluummin jonotan ihan täältä kotoa. Jos siis aion edes mihinkään mennä, ei paljoa houkuttele.

Mulla on kuitenkin jo parin tunnin päästä tästä osastotiedosta kytenyt päässä suunnitelma. Jos nyt kerran johonkin p*skapaikkaan on mentävä, niin teen kaikkeni vastustaakseni hoitoa. Ts, ei kai ne voi pakottaa mua siellä syömään? Jos muuten olen kiltisti, mutta ateriasuunnitelman saavat hoitajat unohtaa. Musta ei mitään tonnikalaa tehdä >:--------(

tukkijalat.
Kuten joku saattoi jo arvatakin, tänään oli aika kusipäälääkärille. Hoitosuunnitelma oli tarkoitus tehdä. En mä osannu sille vastaan sanoa, kun se ilmoitti, että oli jutellu jonkun Auroran kollegansa kanssa ja sopinu, että sinnehän mut on hyvä sijoittaa vähäksi aikaa. Lääkäri oli siis sitä mieltä, että parempi hoitaa ahdistus ja masennus alta pois ennen ku keskitytään syömishäiriöön. Vaikka tuntia aiemmin olin jutellut hoitajani kanssa, joka oli päinvastaista mieltä: ensin sh ja sitten muut ongelmat.

Joka tapauksessa. Mun painoindeksi on sellaiset 13,5 joten pakkohoitoonhan mua ei pystytä laittamaan, vaikka silläkin uhkailtiin. "Kohta olet neiti letkuissa jos et haudassa ennen sitä." Pitäköön muut vaan huolen omista asioistaan.

Tätä ennen luulin olevani motivoitunut hoitoon, uskoin voivani sitoutua hoitosuunnitelmaan ja suostua mihin tahansa ratkaisuun, joka auttais mut ylös tästä suosta. Sen sijaan mielessä heräsi hirveä kapina kaikkea vastaan. En vaan halua mihinkään tuntemattomaan paikkaan, jossa joutuu aloittamaan kaiken alusta. Vaikka olisi kuinka asiantuntevaa porukkaa tahansa. Pah.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti