2016/08/07

Pari päivää, koska kesä kesä kesä

Tarkoituksenani oli tehdä keskiviikkona päiväni kuvina, eli my day -postaus. Päivä ei kuitenkaan sujunut minuutilleen kuten olin suunnitellut, joten kuvien ottaminen stoppasi iltapäivän ahdistukseen. Torstaina yritin uudestaan, mutta kuvaaminen unohtui jälleen suurimmaksi osaksi. Tässä siis epämääräinen postaus kuvineen kuluneen viikon puolesta välistä:


Keskiviikkoaamuna heräilin ensimmäistä kertaa puoli kuudelta, kun ikkunasta alkoi tulvia auringonvaloa sisään. Huoneessani ei ole sälekaihtimia tai pimennysverhoja, ja herään usein auringonnousuun, mutta saan usein pian uudestaan unen päästä kiinni.

Herätyskello oli soimassa kahdeksan jälkeen, koska mulla oli aika polille yhdeltätoista. Päästyäni perille löysin poliklinikan ovesta lapun, jonka mukaan toiminta on vielä viikon ajan siirretty Töölöön. Olin elänyt siinä käsityksessä, että poli on kiinni vain heinäkuun ajan, mutta ilmeisesti vielä tämäkin viikko mentiin kesäaikataulujen mukaan. Onneksi bussi tuli nopeasti, enkä ollut lopulta kuin 15 minuuttia myöhässä.

puuroa eri siemenien ja maapähkinävoin kanssa ♥



Polin jälkeen kiertelin Töölössä kameran kanssa ja Pokémoneja metsästämässä. Söin eväät puiston nurmikolla ja kuvasin lintuja Töölönlahdella.





Kiirehdin kotiin, sillä ohjaaja oli tulossa kahdelta. aikataulut oli kuitenkin menneet sekaisin ja ohjaaja tuli eri aikaan kuin oli sovittu, minkä seurauksena mulla meni ruokarytmi ihan sekaisin. Olin ajatellut syödä bataattimuusia ja Ikean pakastekasvispullia "lämpimäksi ruoaksi" viimeistään neljän aikaan, mutta silti olin jynssäämässä vessan lattiaa tiskiharjalla vielä puoli viiden aikaan. Oli siivouspäivä ja mulle lankesi kylppärin ja vessan pesu. En osaa siivota "vain vähän", joten...


american horror story, season 4

Lopulta päätin vaihtaa iltapalan ja päivällisen paikkaa, joten mittasin itselleni annoksen muroja, soijavanukasta ja casheweita, kaksi päärynää ja teetä. Mulle iski kuitenkin hirveä ahdistus kun kämppis ja ohjaaja käväisi keittiössä mun puuhatessa ateriaa kokoon. Mielestäni annokseni oli valtava, joten hävetti kun muut näkivät kuinka paljon syön (ja vielä vapaaehtoisesti). Vein safkat huoneeseeni, jotta saisin syödä rauhassa näkymättömissä ja siitä huolimatta purskahdin itkuun. Itkin meikit pitkin poskia ja paiskasin huoneen oven kiinni, kun ohjaaja yritti tulla kysymään vointia. Sain ruoan syötyä, mutta kun olin saanut nenän niistettyä ja meikit pyyhittyä lähdin monen tunnin kävelylle ja päädyin lopulta kaverin kanssa baariin.



molempien päivien asut

Torstaina olin sopinut, että lähdetään Liisan kanssa Kaivopuiston rantaan ja Tähtitorninmäelle Poké-hunttiin. Söin aamupalaa ja selasin samalla IS:n uutisia, mun on paljon helpompi olla ajattelematta kaloreita ku keskitän ajatuset syödessäni johonkin ihan muuhun, kuten lukemiseen. Tällä hetkellä tykkään paljon enemmän lukea kirjoja kuin katsoa Netflixiä, ja nyt oonkin ihan koukussa Torey Haydenin tuotantoon. Hoidin ennen keskustaan lähtöä vähän asioita ja kävin mm. hakemassa apteekista kuukauden lääkkeet. Satoi vettä, mutta käveltiin puistossa sitten sateenvarjojen alla ja naurettiin kuinka hulluiksi yksi peli ihmiset saa.

tällä hetkellä menossa Torey Haydenin Häkkipoika



Vähän ennen kahta suunnistin Kaapelitehtaalle SYLI:n kahvihetkeen. Oli ihanaa istahtaa hetkeksi sohvalle ja vaihtaa märkä farkkutakki lämpimään vilttiin. Tällä kertaa aiheet olivat aika vakavia, mutta itsestäni tuntui ihan hyvältä päästä jakamaan ja kuuntelemaan tuntemuksia muiden samoista asioista huolehtivien kanssa, varsinkin kun kesäaikaan terapia ja polikäynnit ovat olleet tauolla.



Meillä oli kotona ruoanlaittopäivä ja olin kahvihetken takia aika pahasti myöhässä, joten himaan päästyäni ohjaaja ja kämppis olivat ehtineet käydä kaupassa ja valmistaa quorn-wokkia ja riisiä.
Meillä on tällä hetkellä kämppiksen kanssa molemmilla 1000:n palan palapelit kesken, joten hyvä kun keittiön pöydällä muuta pystyy edes tekemään.



Ollaan vasta viime päivinä tutustuttu uuden kämppiksen kanssa ja harmittaa kun hän muuttaa kohta asunnon vapautuessa omaan yksiöön. Kuvittelin, etten ole ollenkaan yhteisöasuja ja epäsosiaalisena ihmisenä olen kammonnut hetkeä kun joudun taas jakamaan kämpän jonkun kanssa. Meillä on kuitenkin synkannut tosi hyvin, joten toivon ettei tyttö katoa ensi viikon aikana kun olen Jyväskylässä mökkeilemässä.

Nyt siis istun Järvenpäässä mummin ja ukin koneella. Olen kerännyt ja syönyt karviaisia pihalta ja käynyt Tuusulanjärvellä ottamassa aurinkoa. Huomenna lähdetään ajamaan kohti Jyväskylän mökkiä. Some saa jäädä muutamaksi päiväksi, koska takaisin pääkaupunkiseudulle palaan vasta perjantaina kun meillä on Lunan kanssa toinen agilitykokeilukerta.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille! :--)

15 kommenttia:

  1. Tykkään tosi paljon sun tavasta valokuvata :) Sulla on selkeesti silmää kuvien asetteluun, rajaamiseen ja kohdistamiseen. Onnistut saamaan tosi yksinkertaisetkin kuvat näyttämään todella tarkkaan harkituille.

    VastaaPoista
  2. Mietin tätä postausta lukiessa, että pakko jatkaa Torey Haydenin kirjaa, kun niin koukuttavaa ja just samalla luin, mitä itse luet :P Tosi hyvä kirjailija! Itselläni menossa nyt 'nukkelapsi'. Onko tuo häkkipoika hyvä? Kirjastossa pähkäilin, lainaanko sen vai tämän :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon vielä niin alussa kirjan kanssa, että vaikea sanoa. Vaikuttaa kyllä kiinnostavalta tämäkin.

      Poista
  3. Näyt laihtuneen taas..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paino on heitellyt oksentamisen takia kahdella kilolla, mutta tuskin se ulospäin näkyy. Ihme tarve yrittää arvata ja analysoida toisten painoa..

      Poista
    2. Uliuliuli Noora. Tuskinpa tuota pahalla tarkoitettiin tai sen kummemmin "analysoitiin".

      Poista
    3. Uliuliuli ja huhuu huhuu. Mutta tarkkaan saa tiirata jos laihtumista huomaa. Tai no, mistä minä tiiän ku silmät on sokeet itelleen.

      Poista
  4. anonyymille että laihdu yksinäs vaa...mikä vitun lihotus vimma sulla on noorraa kohtaa iha oma asiansa jokaiselle mikä se ruumiinkoko on. ei musta kovin kohteliasta tulla kommentoimaa tollai enemmä loukkaavaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, joku anorektikko siellä nyt päästelee höyryjään :(

      Poista
  5. Ihana jos olet agilitystä löytänyt harrastuksen. Ikävä lukea noista komensaatiomenetelmistä. Ei kuulosta että paraneminen etenee. Toivottavasti isovanhemmilla menee paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan nyt kerran käyty terrierineidin kanssa kokeilemassa ja jos ensi kertakin menee hyvin, ajattelin varata alkeiskurssin.
      Parantuminen tällä hetkellä vähän takkuaa, mutta ei sen kuulu pelkkää noususuhdannetta ollakaan.

      Poista
  6. Torey Haydenin kirjat on tosi hyviä! Omat lempparit on Aavetyttö ja Tiikerin lapsi. :-) En ole niitä tosin vähään aikaan lukenut..
    Tsemppiä! ♥

    VastaaPoista
  7. Luin T.Haydenin tuotannon läpi (tietääkseni kaiken?) 90-luvulla ja 2000-luvun alkupuoliskolla, jokusen uudemman kirjan myöhemmin. Lopussa Haydenin tyyli alkoi tosin jo toistamaan itseään ja ärsyttämään, ja nyt ei enää nappais. Mut alussa olin ihan koukussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän, että alkaa itseänikin jo vähän tökkiä. Ensimmäisen kirjan taisin ahmaista parissa päivässä, mutta nyt Häkkipojan kohdalla olen saanut uusia kirjan jo kerran..

      Poista
  8. Vitsi mä tykkään tämmösist postauksista! Kiintoisaa luettavaa ja kivoja kuvia 8)Tsemppiä!

    VastaaPoista