tag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post5727449981782018455..comments2023-12-13T06:30:19.818+02:00Comments on Too shy to scream: My Brain Is Hanging Upside Downnouyhttp://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comBlogger22125tag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-48575637239695737762014-06-09T11:52:52.176+03:002014-06-09T11:52:52.176+03:00^^^Ihan liian vähän edelleen Noora-pieni!! Saisit ...^^^Ihan liian vähän edelleen Noora-pieni!! Saisit syödä miljoona kertaa enemmän! Muistele niitä osaston annoksia ja voi-määriä ja salaattikastikkeita ja leipiä ja jälkkäreitä ja juomisia ymymymym. Siinä on aikas paljon syömistä ja sun ruuat ei tossiaankaan oo vielä siinä suunnallakaan..<br /><br />Mutta reippaasti vaan lisäämään lisää ruokaa, se ei tapa sua ;) Se tekee vaan hyvää ja kaikenlisäks on hyvänmakuista! <3 Kannattaa tehdä sellaisia ruokia joista todella pitää niin on mukavampi syödä :)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-56515363574408116342014-06-09T11:50:04.914+03:002014-06-09T11:50:04.914+03:00Must kyl kaikki jädet on hyviä :) En oo viel törmä...Must kyl kaikki jädet on hyviä :) En oo viel törmänny pahaan jätskiin paitsi se toffeeräpylä jäätelö oli vähän pettymys ku se oli jotenki aika pieni ja säälittävä vaik luulin et ois ollu tosi hyvä.. :( Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-32889459247063656002014-06-09T05:43:02.502+03:002014-06-09T05:43:02.502+03:00Siks se onki hyvää C:Siks se onki hyvää C:nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-22157308808247107222014-06-08T22:24:36.625+03:002014-06-08T22:24:36.625+03:00Mä tein vielä nyt illalla postauksen tän päivän sy...Mä tein vielä nyt illalla postauksen tän päivän syömistaisteluista ja oon aika ylpee itsestäni - vaikka mulla ei ole aavistustakaan oliko siinä liikaa vai liian vähän ruokaa...nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-41281121397785315052014-06-08T22:22:48.885+03:002014-06-08T22:22:48.885+03:00Siin on vaan se että joutuu todistelemaan sitä oma...Siin on vaan se että joutuu todistelemaan sitä omaa motivaatiotaan monta kuukautta, ennen kuin saa hoitoa. Ja siinä ajassa ehtii taas jo pahemman kerran romahtaa. Vtu äh, nyt mä syön ni en joudu siihen tilanteeseen!nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-65593653347076875072014-06-08T22:15:46.107+03:002014-06-08T22:15:46.107+03:00Mitä tähän nyt lisäisi, kuin että anoreksiasta toi...Mitä tähän nyt lisäisi, kuin että anoreksiasta toipuminen on todella vaikeaa ja haastavaa ja raastavaa, mutta se ON kuitenkin mahdollista. Sairaat ajatukset ovat todella kavalia; sekoittavat aika ajoin totaalisesti pääkopan ja meinaavat viedä mennessään. Mutta, suurin osa sairastavista, myös Sinä, osaat erottaa mikä on tervettä ja mikä sairasta, mikä totta mikä ei. Ja silloin, kun sairaat ajatukset todella pyörittävät ja jylläävät, ja tuntuu ettei päässä muuta liikukaan, pitäisi yritttää jostain sieltä samaisten aivojen syövereistä kaivaa ne kirkkaan terveet, realistiset ja loogiset ajatukset kehiin. Helpommin sanottu kuin tehty. Mutta ne ovat siellä - ja ne ovat esiin kaivettavissa. Ne terveet ajatukset ja edellytykset.<br /><br />Toivottavasti saat huomenna terapeutilta apua kaivamistyöhön. Ja apua ihan konkreettisesti rakentaa sellainen ateriasuunnitelma jota pystyt ja uskallat noudattaa.<br /><br />Lopuksi: todella koskettavasti ja naulan kantaan sh-kaverisi eilen Sinulle kirjoitti (sitaattisi). Raastavan totta joka sana.<br /><br />Voimia alkavaan viikkon! <3<br />Andreahttps://www.blogger.com/profile/14958302428799177717noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-66515838369426755202014-06-08T18:06:32.570+03:002014-06-08T18:06:32.570+03:00Mut siin tuutis on vähän suklaata kans ;)Mut siin tuutis on vähän suklaata kans ;)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-65416857322767115712014-06-08T17:47:59.463+03:002014-06-08T17:47:59.463+03:00Enkö mä mieti upeeta elämää - en tällä hetkellä mä...Enkö mä mieti upeeta elämää - en tällä hetkellä mä selviin päivä kerrallaan. Paitsi oma kämppä ja hamsu kuulostaa edelleen niin hyvältä, että se jopa on yks vaihtoehto. Mutta sen mä tiedostan miten helvetin kaunis musta voi tulla normaalipainosena, en mä haluu enää olla tää elämäniloton tikku. Mä en vaan saa tungettua sitä ruokaa tarpeeksi sisuksiini!nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-43719351205406352792014-06-08T17:45:40.500+03:002014-06-08T17:45:40.500+03:00Anoreksiasta on kyllä niin helvetin vaikea päästä ...Anoreksiasta on kyllä niin helvetin vaikea päästä eroon, just kun luulet, että oot päässyt niskan päälle, se tulee takasin. Stressi, väsymys, muutokset elämässä, kaikki tälläset se käyttää hyväkseen ja palaa takaisin sun elämään. Sit vaan yhtäkkiä huomaa olevansa taas lähtöpisteessä, kaikki kova työ hukkaan heitettynä. Mut se on tällästä, ja sen kuuluukin olla. Anoreksiasta on vaikea parantua ja toipumisessa tulee takapakkeja. Ihan hirveästi tsemppiä sulle! <3 :)Kristiinahttps://www.blogger.com/profile/02805192101831263807noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-51667553515453901882014-06-08T17:43:01.730+03:002014-06-08T17:43:01.730+03:00Loppuarviossa oli viis diagnoosia ja kyllä, yksi n...Loppuarviossa oli viis diagnoosia ja kyllä, yksi niistä persoonallisuushäiriö, jota mulla hoidettiin uk:n jälkeen epävakaana Aurorassa. Vaikea masennusjakso. Päihteet. Ja joku psykoosiki oli suluissa kysymysmerkillä??nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-91167085465717641672014-06-08T17:38:03.709+03:002014-06-08T17:38:03.709+03:00En oo luovuttamassa! Nää ajatukset vaan on niin ra...En oo luovuttamassa! Nää ajatukset vaan on niin raastavia!nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-42602868505741939002014-06-08T17:37:29.020+03:002014-06-08T17:37:29.020+03:00No vittu kuinka hyvin tiedostankaan tän ja aioin j...No vittu kuinka hyvin tiedostankaan tän ja aioin jo tappaa itteni sen takiinouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-70246410296057509382014-06-08T17:35:54.115+03:002014-06-08T17:35:54.115+03:00Pienest pitäen oon tykänny kans minttusuklaasta, p...Pienest pitäen oon tykänny kans minttusuklaasta, pelkkä minttu on vähän pläääh.nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-74371549687589042442014-06-08T17:34:44.402+03:002014-06-08T17:34:44.402+03:00Nyt on vaan käyny niin, että mä oon säntäilly ympä...Nyt on vaan käyny niin, että mä oon säntäilly ympäriinsä ja unohtanut koko syömishäiriön - toisin sanoen syömisen. Eväitä vois ja kannattais pitää mukana, vaik pariin päivään (tuntuu viikolta) en oo jaksanu ees liikkuu ovesta ulos. Mut me rakennetaan huomenna (ehkä?) terapeutin kaa joku ateriasuunnitelma, jota uskaltaisin noudattaa.nouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-48971240114227066632014-06-08T17:16:17.876+03:002014-06-08T17:16:17.876+03:00Nooralla on kyllä paljon muitakin ongelmia kuin pe...Nooralla on kyllä paljon muitakin ongelmia kuin pelkkä syömishäiriö, jolloin paraneminen ei olekaan enää niin yksinkertaista. Jos taustalla on esim. Persoonallisuushäiriö, niin se tekee kaikesta tuhat kertaa vaikeampaa. Puhun nyt ihan omasta kokemuksesta. Ulkopuolisten on aina helppo huudella neuvoja. Jokainen yksilö on erilainen ja jokaisen paraneminen menee omaa polkuaan. Joillakin helpommin ja toisilla taas hitaammin ja mutkikkaammin. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-47896800721609087452014-06-08T17:14:41.595+03:002014-06-08T17:14:41.595+03:00Mä ostin cittarista niitä kans ku oli alessa! Mint...Mä ostin cittarista niitä kans ku oli alessa! Minttu on ihan paras!! <3 Mikä on sun lemppari?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-44038873531028187362014-06-08T16:04:01.630+03:002014-06-08T16:04:01.630+03:00olisko jo aika ottaa itteäs niskasta kiinni. olet ...olisko jo aika ottaa itteäs niskasta kiinni. olet 22-vuotias ja mietin vain kuinka kauan meinaat tuhlata elämästäs tähän pelleilyyn. syömishäiriöstä parannutaan omien valintojen ja päätöksien kautta. kukaan muu ei voi vaikuttaa siihen miten sä päätät elämäs elää. on sun valinnoista kiinni aiotko syödä vai et. on niin helppo turvautua syömishäiriöön, joka kieltää syömästä, mutta loppujen lopuksi se olet sinä, joka et halua päästää irti sairaudesta ja alkaa syömään. kukaan ei käskenyt sua olla syömättä edellisellä osastoreissullasi ja ihan varmasti siellä on tarjottu monipuolista ruokaa, jos vain olisit itse päättänyt syödä sitä. olit myös paljon osastolta pois, joten ruuan ostaminen itse kaupasta olisi ollut myös toinen vaihtoehto. jatkuvasta kalorilaskurista ja ruokapakkomielle ajatuksista on yllättävän helppo päästä eroon, kun vaan jaksaa yrittää. osastoilla voit saada apua ateriasuunnitelmien noudattamiseen, mutta ei se elämä oo samaa osastoilla kuin oikeassa arjessa. jokainen joka haluaa, myös paranee syömishäiriöstä. jos haluat parantua, niin sä myös pystyt. syömishäiriöisä ei estä mikään kongreettinen 'mörkö' syömästä. ne kaikki ovat vain ajatuksia, jotka eivät voi satuttaa. itsetuhoinen käytös on aina omia valintoja, koska ahdistus helpottaa aina ajan kanssa. mieti kuinka monta vuotta olet hukannut syömishäiriölle ja kuinka monta vuotta aiot vielä tuhlata. kävellessäsi ulkona katso muita nuoria ja niiden kehoja ja olemusta. normaali painoisena voi olla onnellinen! jopa onnellisempi!! ahdistus ja viha normaalipainoista kehoa kohtaan helpottaa ajan kanssa eikä siihen valitettavasti ole mitään oikotietä, mutta kun se tie on kuljettu, voit olla ylpeä itsestäsi. ahdistus ei ole ikuista, kunhan vaan ei antaudu sille. Kaikki on kiinni SINUSTA itsestäsi. kukaan muu ei voi parantaa sua sun puolesta, vaan sun on itse ruvettava ottamaan vastuuta itsestäsi, enkä näe mitään syytä, mikset olisi sitä jo tehnyt. En jaksa enää pinnallisia hyssyttely kommenteja, joita syömishäiriöiset aina saa. HERÄRTKÄÄ todellisuuteen... <br />Noora, etkö koskaan mieti millaisen elämän voisit oikeasti saada? Olisit kykeneväinen muuttamaan omaan asuntoon ja pystyisit huolehtimaan itsestäsi. voisit hankkia hamstereita, jotka ovat sulle niin rakkaita, ja pystyisit huolehtimaan niistä. Mikä tärkeintä saisit vihdoinkin elämän, johon ei kuulu osastot, viiltelyt, syömishäiriö jne. Ootko koskaan puhunut kenenkään kanssa jonka tiedät sairastaneen syömishäiriötä, mutta on jo nyt parantunut. heidän ajatuksensa parantumisen kivisestä tiestä ja elämästä sen jälkeen, voisivat valaista ja antaa sulle vähän potkua oikeaan suuntaa. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-3738800557841869182014-06-08T13:56:34.775+03:002014-06-08T13:56:34.775+03:00S-marketista saa nyt muuten alennuksella ingman-tu...S-marketista saa nyt muuten alennuksella ingman-tuutteja. Haenki niitä pakastimeen :DDDnouyhttps://www.blogger.com/profile/01093496844206701913noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-81831264558401251932014-06-08T13:08:48.732+03:002014-06-08T13:08:48.732+03:00olet toivoton tapaus, menee yhteiskunnan varat huk...olet toivoton tapaus, menee yhteiskunnan varat hukkaan kun sunlaisia yritetään auttaaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-30578016210629969292014-06-08T13:08:27.289+03:002014-06-08T13:08:27.289+03:00Huoh, miksi anoreksia osaakin olla niin kavala. Ku...Huoh, miksi anoreksia osaakin olla niin kavala. Kun kerran kuvittelee päässeensä niskan päälle, saattaa romahdus piileskellä ihan nurkan takan. Nyt tsemppiä Noora, ei luovuteta!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-31664425242951739972014-06-08T12:53:26.672+03:002014-06-08T12:53:26.672+03:00Noora<3
Ootko miettinyt nutreja tai proteiinipa...Noora<3<br />Ootko miettinyt nutreja tai proteiinipatukoita joita voisit aina kantaa mukana varmuuden vuoksi jos oletkin liikkeellä ja huomaat ettei ole aikaa syödä? Niistä saisit ainakin kaikkea terveellistä mitä kroppasi kipeästi juuri nyt kaipaa.<br />Entä pystyisitkö syömään kavereiden seurassa esim piknikin merkeissä? Nyt Noora sun täytyy saada syötyä ettei tilanne vain pahene! <br />Ja jäätelö on tosi hyvää syötävää ja siitä saa hyvin kaloreita (kuhan et mitään pelkkiä mehujätskejä syö). Sen saa halvalla kaupasta ja jäätelöä voi syödä vaikka ei nälkä olisikaan. Ite rakastan jäätelöä ja syön niitä montamontamonta päivässä, ehkä vähän liikaakin :D<br />Muista sallia itsellesi herkkuja ja pian taas huomaat että ruoka on oikeasti hyvääää! Ite olen sen nyt huomannut ja kokoaika odottelen vain että pääsisi syömään lisää ja kokeilemaan kaikkea hyvää ruokaa :---)))<br /><br />t. Jäätelöholisti-pinjaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-298658027836256900.post-28409938083461117762014-06-08T12:46:37.089+03:002014-06-08T12:46:37.089+03:00Tuli mieleen, jos et pääse takaisin kuntoutusosast...Tuli mieleen, jos et pääse takaisin kuntoutusosastolle (ymmärsinkö oikein?), voisitteko ikään kuin ottaa siellä toimineita asioita kotiin käyttöön? Voisitko hyödyntää vanhempiasi ruokailuissa? Tekisitte yhdessä ruokalistaa, jolloin valinnat eivät olisi syömishäiriön kanssa keskusteltavia ja mahdollisesti, voisivatko vanhempasi annostella ruoka-annoksesi valmiiksi? <br /><br />Ja toinen asia.. Ymmärrän hyvin, että haluat elää ja viettää aikaa kavereiden kanssa, tehdä spontaaneja asioita, ja ylipäätään olla sitomatta itseäsi ateriasuunnitelman kanssa. Mutta tässä kohtaa, kun olet selvästi hyvin kiikkuvalla laudalla, niin varmaan pitäisi tehdä. Se tuntuu nyt ja tässä pahalta, mutta pidemmällä tähtäimellä, joka kuitenkin varmasti on sinunkin tavoitteesi, se kantaisi taatusti enemmän. Toipumisen sanotaan olevan täysipäiväistä työtä, sitä se on, ja loppuviimein se on priorisointeja silloin, kun niitä tarvitaan. Kyllä ystävät ymmärtävät, ja voisitko kutsua heitä teille kotiin ja keskittää tapaamiset ruokailujen väliin tai niin, että tapaisitte ruokailujen merkeissä? <br /><br />Tällaisia ajatuksia heräsi, toivottavasti löydät sopivat avut itsellesi, voi olla, että nämä ovat täysin poissuljettuja, mutta ajattelin nyt heittää muutaman idean, josta ehkä voisi olla apua. <br /><br />Tsemppiä!Anonymousnoreply@blogger.com