Oh no, Pokémon Go!

Olen kuluneen kuukauden aikana pelannut Pokémon Go:ta suorastaan kyllästymiseen asti. Saliuudistuksen, raidien ja legendaaristen pokémonien myötä pelaamisesta on tullut paljon sosiaalisempaa ja hauskempaa. Tätä yhteisöllisyyttä on vaikea selittää, mutta mun mielestä on hienoa kun parhaillaan lähes 50 ihmistä kerääntyy yhdessä taistelemaan (eli hakkaamaan typerännäköisinä puhelimiaan) ja toisia onnitellaan kun joku onnistuu saamaan raid bossin kiinni.

Oon ite kävelly tähän asti lähinnä yksinäni, mutta nyt raideilla tulee vastaan tuttuja kasvoja ja oon uskaltanut juttelemaan monien vieraiden ihmisten kanssa. Muutama on myös ilmoittanut lukevansa mun blogia, minkä takia ylipäätään kehtasin tehdä tämän postauksen.

Myönnän, että mun innostus on mennyt välillä vähän yli, sillä pari kertaa oon ollut myöhässä päiväsairaalasta, koska olen matkalla poikennut raideille. Oon myös ekaa kertaa ostanut peliin tavaroita ja lisää tilaa oikealla rahalla, minkä lisäksi hankin Pokémon Go Plussan. Että se siitä ilmaisesta sovelluksesta!

En kauheen ahkerasti seuraa peliin liittyviä uutisia, joten keräsin yksi viikonloppu ihan hiki hatussa kaikki Suomesta saatavat Unownit (E,U,R,O, P), kun luulin että ne muuttuu sen jälkeen lähes mahdottomaksi saada. Kuitenkin niitä on tullut vielä säännöllisesti vastaan, joten turhaan asiasta huolehdin. Sen sijaan mun pitäis kiirehtiä saamaan vielä muutama pokémon lisää pokédexiin, koska kolmannen generaation tullessa jotkut vanhat poksut ilmeisesti katoaa. Oon nyt kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain pyydystettyä legendaarisia lintuja useampia kutakin.

Saa nähdä kuinka innostus pysyy yllä, kun ilmat alkavat viiletä. Viime syksynä ja keväänä pärjäsin kosketusnäyttösormikkailla, mutta talvella avasin sovelluksen oikeastaan vain sporamatkoilla. Salejakaan ei huvita yksin kaataa jos on kauhean kylmä, ja katsotaan kuinka kauan raideille riittää porukkaa. Mewtwo:ta vielä odotellessa :)

Kuka muu myöntää vielä pelaavansa? Millä levelillä ootte ja ootteko onnistuneet nappaamaan legendaryja?

Pari päivää, koska kesä kesä kesä

Tarkoituksenani oli tehdä keskiviikkona päiväni kuvina, eli my day -postaus. Päivä ei kuitenkaan sujunut minuutilleen kuten olin suunnitellut, joten kuvien ottaminen stoppasi iltapäivän ahdistukseen. Torstaina yritin uudestaan, mutta kuvaaminen unohtui jälleen suurimmaksi osaksi. Tässä siis epämääräinen postaus kuvineen kuluneen viikon puolesta välistä:

Keskiviikkoaamuna heräilin ensimmäistä kertaa puoli kuudelta, kun ikkunasta alkoi tulvia auringonvaloa sisään. Huoneessani ei ole sälekaihtimia tai pimennysverhoja, ja herään usein auringonnousuun, mutta saan usein pian uudestaan unen päästä kiinni.

Herätyskello oli soimassa kahdeksan jälkeen, koska mulla oli aika polille yhdeltätoista. Päästyäni perille löysin poliklinikan ovesta lapun, jonka mukaan toiminta on vielä viikon ajan siirretty Töölöön. Olin elänyt siinä käsityksessä, että poli on kiinni vain heinäkuun ajan, mutta ilmeisesti vielä tämäkin viikko mentiin kesäaikataulujen mukaan. Onneksi bussi tuli nopeasti, enkä ollut lopulta kuin 15 minuuttia myöhässä.

puuroa eri siemenien ja maapähkinävoin kanssa ♥

Polin jälkeen kiertelin Töölössä kameran kanssa ja Pokémoneja metsästämässä. Söin eväät puiston nurmikolla ja kuvasin lintuja Töölönlahdella.

Kiirehdin kotiin, sillä ohjaaja oli tulossa kahdelta. aikataulut oli kuitenkin menneet sekaisin ja ohjaaja tuli eri aikaan kuin oli sovittu, minkä seurauksena mulla meni ruokarytmi ihan sekaisin. Olin ajatellut syödä bataattimuusia ja Ikean pakastekasvispullia "lämpimäksi ruoaksi" viimeistään neljän aikaan, mutta silti olin jynssäämässä vessan lattiaa tiskiharjalla vielä puoli viiden aikaan. Oli siivouspäivä ja mulle lankesi kylppärin ja vessan pesu. En osaa siivota "vain vähän", joten...

american horror story, season 4

Lopulta päätin vaihtaa iltapalan ja päivällisen paikkaa, joten mittasin itselleni annoksen muroja, soijavanukasta ja casheweita, kaksi päärynää ja teetä. Mulle iski kuitenkin hirveä ahdistus kun kämppis ja ohjaaja käväisi keittiössä mun puuhatessa ateriaa kokoon. Mielestäni annokseni oli valtava, joten hävetti kun muut näkivät kuinka paljon syön (ja vielä vapaaehtoisesti). Vein safkat huoneeseeni, jotta saisin syödä rauhassa näkymättömissä ja siitä huolimatta purskahdin itkuun. Itkin meikit pitkin poskia ja paiskasin huoneen oven kiinni, kun ohjaaja yritti tulla kysymään vointia. Sain ruoan syötyä, mutta kun olin saanut nenän niistettyä ja meikit pyyhittyä lähdin monen tunnin kävelylle ja päädyin lopulta kaverin kanssa baariin.

molempien päivien asut

Torstaina olin sopinut, että lähdetään Liisan kanssa Kaivopuiston rantaan ja Tähtitorninmäelle Poké-hunttiin. Söin aamupalaa ja selasin samalla IS:n uutisia, mun on paljon helpompi olla ajattelematta kaloreita ku keskitän ajatuset syödessäni johonkin ihan muuhun, kuten lukemiseen. Tällä hetkellä tykkään paljon enemmän lukea kirjoja kuin katsoa Netflixiä, ja nyt oonkin ihan koukussa Torey Haydenin tuotantoon. Hoidin ennen keskustaan lähtöä vähän asioita ja kävin mm. hakemassa apteekista kuukauden lääkkeet. Satoi vettä, mutta käveltiin puistossa sitten sateenvarjojen alla ja naurettiin kuinka hulluiksi yksi peli ihmiset saa.

tällä hetkellä menossa Torey Haydenin Häkkipoika

Vähän ennen kahta suunnistin Kaapelitehtaalle SYLI:n kahvihetkeen. Oli ihanaa istahtaa hetkeksi sohvalle ja vaihtaa märkä farkkutakki lämpimään vilttiin. Tällä kertaa aiheet olivat aika vakavia, mutta itsestäni tuntui ihan hyvältä päästä jakamaan ja kuuntelemaan tuntemuksia muiden samoista asioista huolehtivien kanssa, varsinkin kun kesäaikaan terapia ja polikäynnit ovat olleet tauolla.

Meillä oli kotona ruoanlaittopäivä ja olin kahvihetken takia aika pahasti myöhässä, joten himaan päästyäni ohjaaja ja kämppis olivat ehtineet käydä kaupassa ja valmistaa quorn-wokkia ja riisiä.
Meillä on tällä hetkellä kämppiksen kanssa molemmilla 1000:n palan palapelit kesken, joten hyvä kun keittiön pöydällä muuta pystyy edes tekemään.

Ollaan vasta viime päivinä tutustuttu uuden kämppiksen kanssa ja harmittaa kun hän muuttaa kohta asunnon vapautuessa omaan yksiöön. Kuvittelin, etten ole ollenkaan yhteisöasuja ja epäsosiaalisena ihmisenä olen kammonnut hetkeä kun joudun taas jakamaan kämpän jonkun kanssa. Meillä on kuitenkin synkannut tosi hyvin, joten toivon ettei tyttö katoa ensi viikon aikana kun olen Jyväskylässä mökkeilemässä.

Nyt siis istun Järvenpäässä mummin ja ukin koneella. Olen kerännyt ja syönyt karviaisia pihalta ja käynyt Tuusulanjärvellä ottamassa aurinkoa. Huomenna lähdetään ajamaan kohti Jyväskylän mökkiä. Some saa jäädä muutamaksi päiväksi, koska takaisin pääkaupunkiseudulle palaan vasta perjantaina kun meillä on Lunan kanssa toinen agilitykokeilukerta.

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille! :--)