Tampere, tukka ja tukiasumista

En näköjään millään saa näitä postauksia ulos ajoissa, mutta kuvitellaan että Parempi myöhään kuin ei milloinkaan -sanonta pitää paikkansa.

Viikonloppu vierähti Tampereelle reissatessa. En ottanut kameraa mukaan, joten kuvasaldo on aikalailla nolla, pari snäppiä saatte kuvitukseksi. Tarkoitus oli vain oleilla Jennan kanssa ja käydä saunomassa parin juoman kera. Rauhallinen lauantai-ilta siis.

Sunnuntaina suuntasin puolen päivän aikaan myös pika-visiittaamaan Ellaa hänen uudelle asunnolleen. Juotiin kahvit ja syötiin suklaata juttelun lomassa. Olin koko päivän aivan tavattoman väsynyt ja nukuinkin melkein koko bussimatkan takaisin Helsinkiin; kätevää kun on tottunut nukkumaan sikiöasennossa, niin kaksi penkkiä on juuri sopiva tila päiväunille.

Mulla oli viime viikolla asumispalaveri, jossa päätettiin jatkaa maksusitoumusta nykyiseen asumisyksikköön ainakin vuoden loppuun asti. Palaverin jälkeen käytiin ohjaajan kanssa Hesessä syömässä ja tilasin kasvistortillan. Tuon jälkeen mulle on iskenyt joku ihmeen soijatikkuhimo ja oon jo useampana päivänä tehnyt itse uunissa tikkuja soijasuikaleista.

Värjäsin myös hiukseni violeteiksi loppu viikosta. Sekoitin yhteen jämät vanhoista Herman's Amazingin hiusväreistä ja sainkin mielestäni ihan kivan sävyn hiuksiin. Parin pesun jälkeen pinkki on kuitenkin kulunut jo lähes kokonaan pois ja nyt hiukset ovat lähes harmaat. Eivät nämäkään silti pahat ole, aika samanlaiset mitä mulla oli viime talvena.

Accidentally nice hair

Oon tässä jo ainakin pari viikkoa potenut hiuskriisiä ja miettinyt tekisinkö jotain uutta hiuksilleni samalla kun blondaan tyvikasvun. Ajatuksissa on ollut pastellin sävyistä liilaa, jonka kanssa ei ehkä (väkisinkin kasvava) tumma tyvikään haittaisi, kun tyvikasvu on kai edelleen muodissa. Vuoden verran kun nää on ollut erisävyiset muka-harmaat hiukset jo..

Mun hiustenkasvatusprojekti on siinä vaiheessa, että hiukset eivät ole pitkät eikä lyhyet, mistä syystä Googlestakaan ei löydy mitään hyviä kuvia inspiraatioksi. Kaivoin siis kaapin perältä vanhat Crazy Colorin värit ja sekoittelin mixin hoitoaineen kanssa.

Jo märkien hiusten kanssa kauhistelin, että ei taas! Viikonloppuna jouduin jo kerran tekemään shokkivärien kanssa läträilyn jälkeen pikaisen värinpoiston, kun lopputulos oli sinistä ja tummanliilaa. Ei ollut oma olo niin räikeällä tukalla. Jenna kyllä sano kivasti, että näytän yksisarviselta kun laitoin kuvan Whatsappissa.

Mult löytyy jo ennestään pari Biozellin color maskia, ruskeeta ja hopeeta. Oikeastaan en erityisemmin tykkää merkistä, mutta ajattelin että Raspberryä hoitoaineen ja pisaran Crazy Colorin lavenderin kanssa vois tulla kiva pastelliliila. No ei tullut, koska väri tarttui miten tarttui. Tässä vaiheessa voin ehkä myöntää että kitsastelin värien kanssa sen verran, että jouduin sekoittamaan kaksi eri satsia.

Tuloksena: alla on tummempaa pinkkiä. En aluksi pitänyt näistä hiuksista, mutta kun hoitajani polilla kehui "raidoitusta", vilkaisin itsekin peiliin ja totesin että nää on kyl kivat! Ja kun ohjaaja ja äitikin sanoi, että näyttää hyvältä niin..! Oon pitänyt vaaleanpunaista kesävärinä, mutta vaikka ulkona vielä pyryttääkin lunta tai räntää joka toinen päivä, niin nyt ollaan joka tapauksessa jo kevätkuukausien puolella. Joten eiköhän mulla oo lupa ottaa pieni varaslähtö kesään!