Haloo Tallinna!

Kuten otsikkokin kertoo, nyt palataan viikonlopun Haloo Helsingin keikan fiiliksiin! Meinasi jo jäädä koko postaus kirjoittamatta, sillä onnistuin poistamaan valokuvat siirtäessäni niitä kamerasta koneelle. Onneksi sain palautettua muistikortilta osan kuvista Recuvan avulla. Vaikka mulla olikin vain huonolaatuinen pokkarini mukana, olisi harmittanut jos kaikki kuvat olisivat menneet.

Haloo Helsinki! piti paluukeikkansa Tallinnan Saku Suurhallilla ja pakkohan sinne oli lähteä. Liput ostin jo Spotifyn ennakkomyynnistä, joten päästiin "alkuperäiselle" lauantain keikalle. Oona tuli mun luokse yöksi jo perjantaina, joten ehdittiin konserttiaamuna laittautua ja katsoa risteilytavarat mukaan rauhassa.

Laivamatkalla tehtiin mitä perus laivamatkalla tehdään: ihailtiin merta kannella, kierreltiin käytävillä ja Supermarketissa, pelattiin pelikoneilla (joista en itse ymmärrä yhtään mitään), syötiin eväitä ja istuttiin baarissa. Huomasi kyllä, että laiva oli lastattu Haloo-faneilla, sillä joka toisella vastaantulijalla oli päällään bändipaita tai -laukku ja baarissa soitettiin ja yhteislaulettiin tuttuja biisejä.

Tallinnassa ehdittiin käydä syömässä ja vähän shoppailemassa. Ennen taksin etsimistä konserttipaikalle pidettiin sometauko siiderien äärellä, jotta näkisi missä päin kaupunkia kaverit menevät. Ei kuitenkaan tavattu ketään, paitsi joku espoolaispariskunta, jonka kanssa tungettiin samaan taksiin ruuhkien välttämiseksi.

miks mäki puhallan vaik en polta? :'D

Ei haluttu permantopaikkoja, koska ajateltiin ettei kuitenkaan jakseta jonottaa eteen, ja että valot ja pyrot näkyy paremmin taempaa. Ei mun ihan näin kaukaa pitänyt paikkoja varata, mutta eipä oltu yltäpäältä konfeteissa keikan jälkeen. Ja onneksi oli tilaa hyppiä ja tanssia, sekä laulaa mukana.

Oli hienoa päästä kuulemaan uusia, ja tietysti pitkästä aikaa vanhojakin, biisejä livenä. Tunnelma oli katossa ja voisin kuvailla bändiä, itse show:ta ja jopa yleisöä kymmenin superlatiivein, sillä keikka oli yksi parhaista elämyksistä moneen vuoteen. Onnea, rakkautta, kiitollisuutta, valoa.

Keikan jälkeen palattiin laivalle, jolla tultiin jo samana iltana/yönä takaisin Helsinkiin. Oltiin ostettu bussikuljetus satamaan, mutta onnistuttiin jotenkin hyppäämään hotellille palaavien bussiin. Iski pieni kuumotus, kun tajuttiin että ollaan menossa väärään paikkaan, mutta onneksi kävelymatka oli lyhyt ja ehdittiin ajoissa laivaan.

Laivan baarissa oli vielä omat Haloo!-jatkot, joten paluumatka tuntui sujuvan paljon menomatkaa nopeammin. Kotona oltiin joskun ennen kahta.

Alkujaan ärsytti, että paluukeikka pidetään Tallinnassa, mutta oli upea reissu siitä huolimatta! Toista kertaa en ehkä lähtisi, koska keikkalipun hinta matkoineen oli satasen tienoilla, mikä itselleni on suuri summa. Kesällä ei näin ollen todennäköisesti lähdetä ainakaan suuremmille festareille. Oliskin mahtavaa, jos Haloo esiintyisi Helsinki-päivän konsertissa.

Muut keikalla olleet, mielipiteitä?