Let food be the medicine

Olen kuvannut syömisiäni terapeutilleni jo pidemmän aikaa Recovery Record -sovelluksen kautta, joten ajattelin jakaa samoja kuvia aterioistani myös teille, koska multa usein kysytään miten ja mitä syön.

En noudata ateriasuunnitelmaa kirjaimellisesti, mutta säännöllisyydestä ja vähimmäismääristä yritän pitää kiinni. Välillä olen syönyt puoli pussia karkkia kerralla tai useamman rivin suklaalevystä ja miettinyt, että onko tämä ahmimista kun olen tuntia aiemmin syönyt jo ihan kunnon annoksen normaalia ruokaa. En ole silti oksentanut, vaan yrittänyt järkeillä, että kroppa tarvitsee karkkeja jos niitä kerran tekee mieli.

aamulla puuroa siemenillä ja maapähkinävoilla, tai muroja ja leipää

Oon kokeillut erilaisia ruokia: pastaa, nuudelia, laatikoita, kasvispihvejä ja pizzaa. Olen korvannut leivän vihiksellä, syönyt leffrassa popcornia ja käynyt ex-tempore kaverin kanssa jätskillä ilman että paino on ryöstäytynyt käsistä. Kyllä, välillä pelottaa, ahdistaa ja tekisi mieli repiä hiukset päästä, mutta nekin tunteet menevät lopulta ohi.

makaronilaatikkoa, pasta bolognesea nyhtispyöryköillä, falafeleja ja kukkakaalimuusia, kikhernecouscousia

bataatti-tofulaatikkoa, mustapapupihvejä ja leipää, ohraa ja tofu-kaurakermakastiketta, perunaa ja kasvispyöryköitä

Ruokahalua tai nälkää ei juurikaan ole kokenut, joten olen pakottanut itseni syömään kellon mukaan muutaman tunnin välein. Olen odottanut, että "extreme hunger" iskisi pitkän rajoittamisen jälkeen, mutta lautaselle koottu annos on ainakin tähän asti riittänyt ilman että olisi tarvinnut santsata.

Päiviksen jälkeen olen uskaltanut lisätä ruokavaliooni leipää, mehua ja kaakaota, jotka ovat aika käteviä välipaloja.

Välillä syön lounaaksi keittoa, jolloin pitää muistaa ottaa lisäksi pari leipää tai sämpylä. Salaatteja syön mieluiten iltapalaksi, koska lounaalla ruokaisa ja vitamiinipitoinen salaatti ei vain täytä tarpeeksi. Ei niistä jää varsinaisesti nälkä, mutta ei myöskään kylläinen olo.

Ravintolassakin on tullu käytyä useamman kerran, mutta kuvia käynneistä ei jostain syystä ole tullut otettua. Sushi-buffa x 3, perheen kanssa Roban uusi Yes yes yes -kasvisravintola, jne.

kasvistortilla ja ranut Hesessä, jätskiä, synttärikakkua, itse tehtyjä hamppareita

Paino on noussut kiitettävästi ja välillä vesiturvotus tuntuu sormenpäissä asti. Tukalan olon pitäisi kuitenkin mennä ohitse, joten nyt vain kärvistellään. Onneksi on sohva ja Netflixissä riittää sarjoja ja leffoja katsottavaksi...

Weeks go by

Eletään vuoden kolmannen viikon sunnuntaita ja vaikka tuntuu ettei mitään ole tapahtunut, olen tarkemmin ajateltuna saanut paljonkin aikaan tammikuun aikana. Ja mikä tärkeintä: olen saanut pidettyä ruokailuista kiinni paremmin kuin olisin itsekään uskonut.

Vuorokausirytmini on ollut päin ties mitä, mikä tarkoittaa että olen välillä saanut itseni kunnolla hereille vasta iltapäivällä. Vanha tietokoneeni suostuu pitkästä aikaa pyörittämään Netflixiä, joten koska sain kuvan hdmi:n kautta television ruudulle, olen innostunut taas katsomaan leffoja ja jatkamaan paria sarjaa yli vuoden tauon jälkeen. Aika paljon mukavampaa kuin tihrustaa miniläppärin näyttöä.

Olen laittanut olohuonetta enemmän kodin näköiseksi. Sain vihdoin tv-tason ja osasin jopa koota sen itse ohjeiden mukaan. Olen myös yrittänyt askarrella lampunvarjostinta, mutta ainakaan tällä hetkellä se ei näytä siltä kuin olisin halunnut. Mietin ostanko lisää tarvikkeita vai luovutanko vain projektin suhteen.

Tällä viikolla jaksoin käydä Syli:ssä ja kulttuuripajalla parina päivänä. Luna oli mun luona yhden yön hoidossa ja tiistaina sekin pääsi pajalle mukaan kun oli koirapäivä. Näin kavereita, kävin keikalla ja tupareissa. Lauantaina pelasin kolme tuntia Pokémon Go:ta Ruttopuistossa ja muualla keskustassa toisten pelaajien kanssa.

Eipä mun arkeeni tällä hetkellä paljon muuta kuulukaan. Demistäkään ei ole ollut seuraa kuin parina iltana, koska se on usein herännyt vasta puolita öin, jolloin olen itse jo nukkumassa.

Seuraavalla kerralla ajattelin tulla postaamaan ruokajuttuja. Lähden torstaina isovanhemmille, joten palaillaan ennen sitä.

Olisiko teillä aiheita, joista haluaisitte minun kirjoittavan?

2017

Selailin koneeltani tänä vuonna järkkärillä otettuja kuvia ja päätin tehdä pienen koosteen viime vuodestani. Vaikka nyt muutaman kuukauden on mennyt vähän kurjemmin, tuli etenkin alkuvuoden kuvia valitessani hyvä olo kun muistelin ihmisiä, tapahtumia ja ilmoja.

TAMMIKUU

Mulla oli hyvä ja rauhallinen olo itseni kanssa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Mulla oli ensimmäistä kertaa täysin oma vuokra-asunto ja vieläpää Etelä-Helsingissä, jossa tunnen oloni kotoisaksi. Valokuvasin paljon ja arki toimi.

HELMIKUU

Myös fyysinen vointi koheni koko ajan, joten hankin salikortin ja ensimmäistä kertaa sain painoni nostettua normaaliin. Päätin myös monen vuoden haikailun jälkeen vihdoin hankkia itselleni hamsterin ja haettiin Demi-vauva kasvattajalta Turusta asti.

MAALISKUU

Putkiremontin takia tuli taas muutto, mutta onneksi aivan nurkan taakse. Mulla alkoi myös päiväsairaalajakso Aurorassa. Oma kroppa ahdisti, mutta samalla oli upeaa huomata mitä kaikkea (lähes) terveellä kropalla oikeasti jaksaa tehdä. Nautin liikunnasta, vaikka luulin etten enää ikinä siihen kykene.

HUHTIKUU

Päivät päiväsairaalassa ja uusien taitojen opettelu väsyttivät ja vapaa-ajalla nukuinkin paljon. Silti vuorokausi- ja ruokarytmi pysyivät hyvinä. Luontokuvauksen lisäksi myös keikkakuvaus alkoi kiinnostaa enemmän.

TOUKOKUU

Sää alkoi muuttua kesäisemmäksi ja ihailin luonnon heräämistä. Jaksoin nähdä kavereita sen sijaan, että olisin jäänyt vain kotiin neljän seinän sisälle.

KESÄKUU

Pukeutuminen kiinnosti ja musta oli kiva suunnitella asukokonaisuuksia, kun ulkona kerrankin tarkeni. Deminkin kanssa tuli puuhailtua sekä aamuin että illoin, kun neiti kerran oli hereillä.

HEINÄKUU

Päiväsairaala jäi tauolle ja "lomalla" juhlin Prideja, istuin kavereiden kanssa puistoissa, kävin festareilla ja vietin viikon purjeveneellä. Unirytmi oli mitä sattuu, mutta kesällähän kuuluu valvoa?

ELOKUU

Palasin vielä kolmeksi viikoksi päivikselle, minkä jälkeen aloitin Vamoksessa kolmena päivänä viikossa. Uuteen paikkaan totuttelussa kesti, mutta tykkäsin ryhmästä. Paras ystäväni synnytti pojan ja pääsin kummiksi ♥

SYYSKUU

Taas tuli muutto eteen ja vaihdoin kaupunginosaa. Uusi kämppäni on paljon isompi kuin entiset, joten kotona on yhä aika tyhjää. Mulla meni useampi kuukausi ennen kuin sain tavaroita muuttolaatikoista paikalleen.

LOKAKUU

Syömiset olivat muutaman kuukauden aikana menneet pahasti alamäkeen, joten sain lähetteen syömishäiriöklinikalle ja kävin syksyn aikana kolmella hoitojaksolla päiväosastolla. Kävin myös mummolassa hakemassa tuulta siipien alle, mutta kotona syömiset eivät ottaneet sujuakseen.

MARRASKUU

Poltin paljon tuoksukynttilöitä pimeässä istuen. Jaksaminen oli niin maassa, että päätin jättää Vamoksen toistaiseksi tauolle. Ajatukset olivat kiinni ruoassa ja liikkumisessa. Aloin pelätä, että kroppa ei kestä enää jatkuvaa oksentelua ja rääkkiä.

JOULUKUU

Mieliala oli aika matalalla ja välillä olin suorastaan toivoton, kun en saanut otetta syömisiin osastosta huolimatta. Silti yleistä tunnetta kuvailisin sanalla toivokas. Odotin joulua ja kävin monella keikalla.





En pidä uudenvuodenlupauksista, mutta tavoitteeksi tälle vuodelle asetan oman hyvinvointini. Yritän taas etsiä asioita, joista nautin ja huolehtia itsestäni. Kroppa kuntoon ja josko pääkin tulisi pikku hiljaa perässä.

Ihanaa uutta vuotta kaikille!