Jatkoin uuden blogini kanssa, mutten saanut siitä itseni näköistä edes kuukausien kuluessa. En myöskään uskaltanut kirjoittaa sinne juuri mitään, mikä viittaisi mielenterveyden häiriöihin. Häpesin ja kirosin omaa syömishäiriötäni yksin. Vaikka tämän blogin kautta saakin välillä kuraa niskaan, katosi lopettaessa toinen paljon tärkeämpi asia: kommenttien kautta tuleva vertaistuki. Päätin siis yrittää jatkaa kirjoittamista uudestaan tällä puolella, toivottavasti ette kamalasti häiriinny.
En ehkä juuri tällä hetkellä ole niin pahassa tilanteessa henkisesti, että tekisi mieli jakaa jokaisen ruoanmurusen tuoma läskiahdistus. Kiinnitän oman huomioni mieluummin positiivisiin juttuihin, mutta haluan myös sen mahdollisuuden, että voin kirjoittaa anoreksian rankemmasta puolesta ja pohtia syömishäiriöön liittyviä ajatuksiani.
Meripihkaa jääköön kaikkien luettavaksi, mutten tee sinne enää uusia postauksia. Samat valokuvaus- ja tyylihömpötysaiheet tulee jatkumaan täällä. Ajattelin lukea läpi Too shy to screamin vanhoja postauksia ja piilottaa osan, koska paikoitellen blogi toistaa itseään ja oon kirjottanut ahdistuksen vallassa liian avoimesti.
Mutta mitä mulle kuuluu nyt? Oon voinut ihan hyvin, mieli on alkanu näyttää positiivista puoltaan. Tulin juuri Tukholmasta purjehtimasta, joten reissusta ainakin tulossa postauksia. Syömiset sujuu tällä hetkellä jopa paremmin kuin missään vaiheessa osastolla. Mulla on motivaatiota ja tahtoa ja sillä pitäisi tässä taistelussa päästä pitkälle. Välillä ahdistaapelottaaeihalua, mutta uskon että tässä käy lopulta hyvin.
oot niin kaunis ja ihana ♡ toivotaan että tän blogin jatkaminen olisi hyvä ratkaisu kaikenkaikkiaan :) voimahali <3
VastaaPoistaღ wa
Poistamukava saada lukea enemmän sinun kuulumisia taas! :)
VastaaPoistaIhanaa kun kirjotat taas tänne <3
VastaaPoistaTime to say welcome back! :)
VastaaPoistaUusin myötätuulin! Purjehdus parempaan tulevaisuuteen jatkukoon!
Ja jos sitä kuraa kulkeutuisi kommenttikenttiin, niin täältä tulitetaan pelkällä auringolla! ♥
Ihanaa et oot takas täällä! :>
VastaaPoista"Miten ihmeessä toiset pulleita ovat?
VastaaPoistaJa toisilla taas kädet luiset ja kovat?
Miks toinen on pitkä ja toinen pätkä,
miks tyttö on toinen ja toinen on jätkä?
Miksi toinen voi verrata rahojaan roskaan?
Miksei toisen taskussa pennejä koskaan?
Miksi toisella on leipää ja toisella vain muruja?
Miksi toisella on iloja ja toisella taas suruja?
Uppo-Nalle kysyi ja kysyi,
mutta vastaus salassa pysyi.
Vieraaksi saapui setä Jussi.
Nyt on nallella suuri rinkelipussi.
Ei nallen mieltä horjuta, heitä,
vaikka kaikilla ei ole rinkeleitä."
Takerru pieniinkin ilon hetkiin, älä koskaan lakkaa olemasta sitkeä.
Kova työ palkitaan.
Päädyin tän kommentin myötä youtubeen katsomaan kun Uppo-Nalle tapaa Reetan :)
PoistaJee kiva et oot takasin! :)
VastaaPoistaturha sitä sh salailla. olet rohkea kun olet avoin. mutta tosiaan älä kannusta tähän sairauteen!
VastaaPoistaItsekin totesin, ettei sairaus vaikenemalla poistu.
PoistaNäytät terveemmältä ja ihanat vaatteet.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaMukavaa kuulla kivoja kuulumisia :) tuosta vertaistuesta, niin kauan
VastaaPoistakuin taistelet sh ta ja pahaa oloa vastaan, paitsi että saat itse tukea,
olet tukena myös muille :) ihanaa viikkoa! <3
On kyllä mukavaa - ja outoa - välillä kuulla, kun joku kertoo kuinka olen teksteilläni auttanut parantumisessa :D Samoin sinne!
PoistaSiis ihan oikeesti huhuh olet niin hyvännäköinen että! Ja ihan hirveestihirveesti tsemppiä elämään ja kaikkeen mitä se tuo sulle tullessaan!
VastaaPoistaKiitos, alan näyttää ihmiseltä :D
PoistaEn voi muuta sanoa että on kyl aivan upeaa nähä sun edistyminen vuosien varrella tän blogin kautta. Oon tosi ylpeä susta, oot tehnyt ihan valtavan työn. Vaikka matkaa edessä niin pitää olla onnellinen niistä edistysaskelista mitkä on tehnyt jo tän matkan varrella ! <3 <3 <3
VastaaPoistaMä oonkin ja vihdoin huomaan myös ite, että oon menny eteenpäin :)
PoistaKiva että kirjoitat taas tänne!
VastaaPoistaNäytät iloisemmalta ja oot hienosti päässyt hiukan eteenpäin, jatka vain samaan malliin :)
Isot tsempit <3
Tsemit sinnekin, nautitaan loppukesästä ja lyödään peikkoa pataan ;)
PoistaOlen seurannut blogiasi pidemmän aikaa ja on tosi hienoa, jos olet päässyt eteenpäin syömishäiriön kahleista. Näytät terveemmältä kuvissa :) Niinkun aiemmin joku sanoikin, ei ne asiat vaikenemalla poistu. Ja omat vaikeudet voi nimenomaan kääntää rakentavalla tavalla vahvuudeksi :) Itse olen sairastanut taudinkuva vaihdellen syömishäiriötä iät ja ajat. Noin vuosi sitten keliakia löydöksen jälkeen asiat syömishäiriön osalta ovat lähteneet huomattavasti parempaan suuntaan. Vanhemmista teksteistä tunnistan sen tuskan ja ahdistuksen niin hyvin. Osaat kirjoittaa hyvin ja laittaa hyviä kuvia blogiin, sitä on miellyttävää seurata!
VastaaPoistaTapa tarkastella maailmaa on laajentunut aivan hirveästi pahimmista ajoista. Nyt osaan nähdä sairauden luoman ajatusvääristymän myös ulkopuolisen silmin ja ihmettelen, kuinka sokea itselleen voi olla.
PoistaMun mielestä kannattaa blogata sillee kun itsestään tuntuu parhaalta :) Oon tykännyt jo pitkään sun blogistasi ja mielelläni jatkan lukemista :)
VastaaPoistaSamaa mieltä, muotteihin asettumalla vain kadottaa osan itsestään. Kiva kuulla, että edelleen jaksat lukea :)
PoistaIhana sinä!
VastaaPoistasä näytät älyttömän upealta! oon tosi tosi ylpeä susta että oot päässyt paremmalle alulle paranemisen tiellä, toivon koko sydämmestäni että sun paranemisesi jatkaa hyvää kulkuaan ja pystyt nauttimaan yhä enemmän ja enemmän elämästä <3 paraneminen ei ole helppo tie, mutta 101% sen arvoinen. vielä on sanottava että sun kauneus kyllä lisääntyy vaan kilo kilolta.. tsemppiä!
VastaaPoistat. (tahdon sanoa että) syömishäiriöstä parantunut moni vuotinen lukijasi
Tahdon kanssa nähdä itseni ilman syömishäiriötä: miltä näytän, mitä tunnen... Ja kiitos!
PoistaHienoa nähdä edistyksesi ja kiva, että koet itsekin voivasi paremmin! Olet edennyt huimasti tämän puolen vuoden aikana, jolloin olet toisessa blogissasi keskittynyt enemmän elämän muihin osa-alueisiin.
VastaaPoistaYmmärrän, että vanha blogi, tutut lukijat ja tsemppaavat kommentit kannustavat jatkamaan tämän blogin kirjoittamista, mutta pitkään blogiasi seuranneena tuntuu, että blogi monelta osin pitää Sinua kiinni sairaudessa. En sano tätä pahalla ja toivon, että osaat ottaa tämän kommentin huolen osoituksena!
Mä oikeasti voin tällä hetkellä paremmin, mutta se ei liity mitenkään mun bloggaamiseen, ja vaikka siirrynkin vanhan blogin puolelle, ei se tarkoita että keskittyisin vain syömishäiriöön. Päinvastoin, mä haluan unohtaa noi kaikki vuodet, jolloin keskityin vain kaloreihin ja luihin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKirjoitin vaan, että oli kiva kuulla tuo sinun ylempi kommenttisi! :)
Poista