2012/11/19

Complicated

Tänään saan toivottavasti kotiutettua itseni vastoin kaikkien  muiden tahtoa. Tulin Auroraan torstaina, lähden maanantaina. En ole ehtinyt osallistua ryhmiin tai tavata lääkäriä. Tiedän, etten antanut hoidolle kunnon mahdollisuutta. Mutta kun en pysty syömään. Yksi kasvispihvi päivässä ei riitä ja se on ainoa, mitä olen saanut salaatin lisäksi alas.

Ensimmäisenä päivänä ahmin kaksi leipää, sen jälkeen olen kammonnut ja vältellyt ruokailuita. Ei kukaan osaa pakottaa tai suostutella minua syömään jos pää sanoo toista. Koti on tuttu ja turvallinen, siellä kaikki sujuu paremmin.

Päässä ei ole erityisemmin pyörinyt itsetuhoisia ajatuksia. Peilailen itseäni, mutten enää näe ylipainoista vartaloa. En kyllä näe luitakaan, vaan suurin piirtein normaalipainoisen näköisen tytön. Ei tee mieli viiltää tai satuttaa itseään, mutta en ole erityisen iloinenkaan. Mikään ei kiinnosta. Seronil nostettiin neljäänkymppiin.

Paino vaatteet päällä 39,7kg. Huomenna on aika syömishäiriöpolille. Minä pärjään.

7 kommenttia:

  1. "ahmit" 2 leipää? on sinul tyttöpieni "hieman" vääristynyt kuva siitä, mikä on ahmimista. mä sanoisin itse, että ahmimista olis esim. 4-6 (tai enemmän) leipäpalaa kerralla. mut itse muistan kyllä omalla kohdalla nekin ajat, kun en uskaltanut juoda edes puolen litran Cokis light-pulloa kerralla. (tästä on kauan! 15 vuotta.) :(
    toivottavasti todella pärjäät. painosi on todella alhainen.
    voimia sinne. <3

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti saisit kotona syötyä paremmin
    voimia

    VastaaPoista
  3. Oot älyttömän pieni, eikä sulla ole vara pudottaa painoa yhtään.
    Yksi kasvispihvi ei riitä mihinkään. Kehosi huutaa ravintoa, mutta et kykene antamaan sitä sille riittävästi. :(

    Voin vain toivoa, että saat elämäsi takaisin ja voitat anoreksian sekä masennuksen. Äärettömän paljon voimia sulle. Muista että ansaitsisit paljon parempaa -etkä vain jatkuvaa pahaa oloa ja nääntymistä.

    VastaaPoista
  4. Haluaisin vain ravistella sinua.
    Luovutat aivan liian helposti.

    VastaaPoista
  5. Eih, älä nyt anna enää painon laskea! Harmi, ettet viihtynyt osastolla, mutta hyvä, jos mieli ei tee viillellä ja olet kroppaasikin tyytyväinen. Ota kaikki apu vastaan mitä saat ja jos ne huolisivat sut takaisin neloselle, niin mene ihmeessä. Tilanne ei saa jämähtää tuohon. Huoli on kova. :(

    VastaaPoista
  6. kulta pieni meidän täytyis nähdä. <3 ooon TAJUTTOMAN HUOLISSANI susta. sä tapat ittes :'( etkä varmaan ota tätäkään tosissasi mutta pian sä oot liian hauras jatkamaan.

    VastaaPoista
  7. Sulle löytyisi haaste blogistani :)

    http://dreamingofbeingthinner.blogspot.fi/2012/11/haaste.html

    VastaaPoista