2017/11/04

Thinking of becoming a circus performer (or not) - my day

Näitä päiväni kuvina -postauksia kun niin toivotaan, niin päätin sellaisen keskiviikkona toteuttaa. Oli aika tavallinen arkipäivä ja tästä saa suht' hyvän käsityksen siitä miltä mun päivät yleensä näyttää.

Heräsin ennen herätyskelloa, joten sain hetken makoilla sängyssä ja selata someja läpi. Meikkailin rauhassa ja odotin, että kello tulisi niin paljon, että voisin lähteä kymmeneksi Vamokseen aamupalalle.




Jostain syystä silloin kun on eniten aikaa, tulee pahin kiire. Ehdin juoksemalla sporaan, jolla matkustin mahtavat kaksi pysäkinväliä ja olin lopulta melkein kymmenen minuuttia myöhässä. Hupsista! Aamiainen ei kuitenkaan ole ikinä vielä tasalta valmis, joten ehdin oikein hyvin mukaan.



Saatiin Metro-lehden kymmenestä kysymyksestä 6/10 oikein ja käytiin nopeasti fiiliskierros. Meillä on syksyn mittaan ollut keskiviikkoisin sosiaalista sirkusta ja tällä kertaa oltiin menossa Taitoliikuntakeskuksen tiloihin, joten yhdentoista jälkeen lähettiin ratikalla kohti Punavuorta.


Vaihdettiin vaatteet, mutta meidän sirkusohjaajia ei näkynyt missään. Venyteltiin sitten omin päin ja ohjaajatkin onneksi saapuivat kohta paikalle. Odoteltiin vielä tilojen vapautumista, joten otettiin alkuun sekavaa, mutta hauskaa hippaa ja pallon heittämistä.


Rapukäveltiin, hypittiin ja kierittiin, kaaduttiin tikkusuorana taaksepäin patjalle ja hypittiin muutamia hyppyjä trampoliinilla. Olisi tehnyt mieli osallistua täysillä, mutta päätin ottaa rauhallisemmin, koska en saisi itseäni kauheasti rasittaa.




Lopuksi kokeiltiin ilma-akrobatiaa liinoilla ja renkaalla, tai oikeastaan vain me tytöt kokeiltiin kun pojat jatkoivat mieluummin jonglöörauksen harjoittelua. Mä tykkäsin kiipeillä ja harmitti, kun aikaa oli niin vähän, ettei ehtinyt kunnolla tehdä mitään. Ei sen puoleen, että mun kuntokaan olisi riittänyt enempään: kiipesin kerran liinaa pitkin ylös asti ja olin jo ihan puhki.



Vamoksen jälkeen kävelin vanhempien luokse. Söin kaalilaatikkoa myöhäiseksi lounaaksi ja juteltiin äidin kanssa. Alun perin olin sopinut, että jatkan vielä keskustaan näkemään Jennaa ja kummipoikaa, mutta päätettiin siirtää tapaaminen seuraavalle päivälle kun kummallakin oli paremmin aikaa.




Kotimatkalla pelailin sporassa Pokémonia ja Kaisaniemessä oli aivan pakko jäädä pois, kun pysäkillä oli niin suuri porukka raidilla. Legendaarinen Raikou oli ensimmäistä päivää, joten se ja halloween houkuttivat ihmisiä pelaamaan tavallista ahkerammin. Sain monnin kiinni, mutta hukkasin ilmeisesti toisen sormikkaani, koska en löytänyt sitä enää myöhemmin taskustani.



Kotiin päästyäni lösähdin vain sohvalle katsomaan muutaman jakson Game of Thronesia. Olen vihdoin onnistunut koukuttamaan itseni sarjaan ja parin viikon aikana olen katsonut kaksi tuotantokautta. Tällä hetkellä menen 6. kauden loppupuolella.



Pesin meikit ja söin iltapalaa. Yritin herätellä Demiä, mutta se kävi vain hakemassa tuoreruoat ja meni takaisin pesäänsä nukkumaan. Itse luin vielä jonkin aikaa, ennen kuin lääkkeet alkoivat vaikuttaa.


Sellainen päivä tällä kertaa. Kertokaa, jos tykkäsitte!

14 kommenttia:

  1. kivat nämä mydayt. tosi myöhään tuo aamupala. millainen ateriarytmi sulla nyt on? 4vai 5ateriaa? en yhtään ihmettele että olit väsynyt "jumpan" jälkeen, alipainoisena ei ole fyysistä jaksamista samalla lailla, lihaskudosta vähän tai ei ollenkaan. Mitä syöt iltapalaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiiä mikä on oikea vastaus, mutta veikkaisin omena-passio seosta. Miekin diggaan my day-postauksista, etenkin ko niissä on tällaista jännää ohjelmaa mukana!

      Poista
    2. Oukea vastaus on omenaa, chia-siemeniä, muroja ja jogurttia :D

      Poista
  2. Paljonko sun bmi on suunnilleen tällä hetkellä? Suora kysymys, ei oo tietenkään pakko vastata

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin sun kuvia ja mietin kuinka kaunis olisit normaalipainoisena naisena. Sulla on kauniit kasvot. Harmi kun oot niin kauheen laiha, luuviulu suorastaan.

      Poista
    2. Pyrkimys kuitenkin normaalipainoon.

      Poista
  3. Tuli näistä sporttisista kuvista mieleen, että pystyisitkö näkemään itsesi hyväksyttävänä minkäänlaisessa kroppamallissa, jos BMI olisi vähintään 17-18? Sillähän on tosi paljon merkitystä, tulisiko ilmeisesti tuo n. 5-9 kg esim. puoliksi lihasmassana vai melkein kokonaan rasvana (mikä ei sekään sulla olisi liikaa, mutta laihasta nuoruudestani muistan, että rasvan kertyminen pelkästään vyötärölle muun kropan pysyessä luisevana ei lisännyt tyytyväisyyttä). Vai onko anoreksiaa sairastavalla ”armollisuus” itselle edes sen verran tietoista toimintaa, että sitä voi hallita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti tällä hetkellä ajatus painonnoususta tuntuu vaikealta, mutta kyllä mun tavotteena on terve kroppa ja elämä. Terveellä bmi:llä saisin ja jaksaisin liikku, harrastaa ja tehdä sitä mistä nautin. Mä en oikeestaan pelkää rasvan kertymistä, koska lihaksetkin todennäköisesti kasvavat ajan kanssa ihan vaan lepäämällä, kunhan keho saa vain tarpeeksi energiaa.
      Tää sairaus on kavala, koska tiedän miten tulisi toimia parantuakseen, mutta silti en osaa soveltaa sitä käytäntöön.

      Poista
  4. Sirkus <3 Mä muuten pääsin sirkukseen töihin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko vielä lisätä että oon kyllä niin happy kun löysin sirkuksen. En olisi tässä ilman sitä!!

      Poista
    2. Kuulostaa niin Pinjalta :D Mun on pakko kokeilla lajia uudestaan kunhan oon vähän paremmassa voinnissa.

      Poista
    3. Hihi se on kyl varmasti niin mun juttu! :P

      Joo, se kyllä vaatii jaksamista ja siitä saa enemmän kun on vähän jaksavammassa kunnossa!

      Tsemppiä <3 Ois kiva nähä taas joku kerta!

      Poista