Tarve olla sekaisin. Sama se mitä vedetään. Onko joka viikonloppu pakko juoda alkoholia, yleensä vielä ihan liikaa? Eilen pääsin baariin asti kun mentiin kymmeneltä, viime viikonloppuna taisin sammua ennen sitä. Puhun jääkaapissa asuvasta lehmästä, siitä on videokin. Ajatus lentää ja olo on vapautunut. Ei sellaista oloa pelkällä alkoholilla saa. Polteltaisiin, jos en olisi niin persaukinen. Lääkkeitä, jos olisi reseptejä.
Eilen oli hyvä päivä (tai siis ilta/yö). Tuntemattomampia ihmisiä, jotka voisin luokitella kavereiksi. Tanssimista kunnes jalkoihin sattuu. Suudelmia, kauniita sanoja.
Tänään kuitenkin taas herätys karuun todellisuuteen. Olen yksin. Miksi olen häätänyt kaikki ympäriltäni? Jonnekin katosivat lukiokaverini, ala-asteelta tutut ystävät. Olen viettänyt liikaa aikaa sairaalassa sulkeutuen oman kuoreni sisään. Tyttöystäväni näkee lävitseni, tuntee minut paljon paremmin kuin edes minä itse. Hän kysyy miksi minulla on paha olo, kun en ole huomannut ahdistustani edes itse. Tiuskin ja vittuilen, olen hirveä. Ei rakas ansaitse sellaista kohtelua.
Lukio taas stressaa, ajattelin erota ensi viikolla kun hiihtoloma on ohi. En minä voi olla siellä kaksi vuotta nuorempien kanssa, enkä edes pystyisi ottamaan kuin pari kurssia kerrallaan. Vaihdan syksyllä aikuislukioon. Sairaslomailen siihen asti. Helsingin Sanomissa puhutaan syrjäytyneistä nuorista, tunnen itseni sellaiseksi.
Paino taas alle neljänkympin, hyvästi motivaation rippeet.
Sinä olet upea.
VastaaPoistaSinä olet täydellinen.
Oma tuittu itsesi, hassu tyttöni ikioma.
Höpötin rakastan sinua enkä ketään muuta ikikikikikiiiiii ♥ purrpurrpusii