Miksen vain voisi olla normaali? Ruoka pyörii mielessä melkein koko ajan, kiitos vain sinulle rakas syömishäiriö. Syömättömyys, syöminen, ahdistus yhdestä porkkanasta. Voinko ottaa sosekeittoa ilman, että tarvitsee oksentaa. Mitä terveet ihmiset ajattelevat? Mulla tää on vain aterioiden suunnittelua monta tuntia etukäteen, nukahdan miettien seuraavan päivän aamupalaa: skippaanko kokonaan vai otanko teetä.
Maanantaikännit. Olin jo ylpeä itsestäni kun en ollut viikonloppuna viihteellä, kerrankin yli viikko ilman alkoholia. Eilen piti rikkoa sekin putki. Tyttöystävän kanssa juotiin sivistyneesti suomi-viinaa ja polteltiin. Piti taas saada pää sekaisin. Vaikka samalla mörkö huutaa päässä tyhjistä kaloreista. Paino kai on lopettanut laskemisen ja heiluu nyt samassa vähän alle 40 kilossa.
Koulu stressaa ja senkin laukaisi niinkin pieni asia kuin Wilmaan kirjautuminen. Huomenna olen menossa puhumaan ryhmänohjaajan kanssa lukiosta eroamisesta. Mun mieli on vaan kahdessa viikossa muuttunut, enkä mä ole enää tuolta lähdössä. Vitosjaksoon vois jopa ottaa pari kurssia (apua, apua, apua), vaikka ensisijaisesti olen jäämässä kouluterkkarin takia. Punnitukset ja muut kun vois siirtää terveyskeskuksesta terveydenhoitajalle.
Tänään tuli taas varasteltua liikaa. Onko ideaa lähteä kaupungille, kun tilillä on huimat viisi euroa, tulee tietysti otettua tavaraa luvattomasti. Ja sen jälkeen saa koko ajan pelätä, että poliisit tai vartijat on perässä. Meinasin ratikasta jäätyäni panikoida ohi ajavaa poliisiautoa. Mut kun tunnistaa vielä niin kivasti näistä sinisistä hiuksista.
moi. tein haaste postauksen ja haastoin sut. entiiä ootko jo tehny tän enkä tiiä teetkö ees näitä haasteita ollenkaa, mut halusin haastaa sut kuitenki :).
VastaaPoistahttp://i-t-c-o-d.blogspot.com/2012/02/haaveiluhaaste.html
http://thebitterprincessssongs.blogspot.com/2012/02/haaveiluhaaste.html
Kiitos, vaikken haasteita teekään :)
Poista