Ahdistaa syöminen. Pelottaa painonnousu. Tänään kun kävin aamulla vaa'alla, se näytti jo tasan 35kg. Hyvä minä? Yhteensä kilo on tullut parissa viikossa.
Leikkelin hieman hiuksia. Leikkaan aina hiukseni itse, kampaajalla en ole käynyt varmaan viiteen vuoteen. Pituudesta yritin olla ottamatta, tällä kertaa vain vähän kerroksia. Lopputulos on, että hiukset näyttävät entistä ohuemmilta. Ei olisi pitänyt niihin saksiin alun perinkään tarttua. Mietin myös, josko kesäksi värjäisin taas punaiset hiukset.
Psykiatrian polilla ne ei selvästikään uskonut muhun ja kamppailuuni syömishäiriötä vastaan. Antoivat uuden ajan parin viikon päähän, kontrollikäynti, katotaan mihin suuntaan paino kehittyy. Kysymyksiä tuli sitä luokkaa, että haluatko tappaa itsesi tällä tavalla aivan itsemurha-aikeissa. En. Rivien välistä luettuna koko 45 minuutin keskustelusta jäi mieleen: "Painoa tuskin saat itse lisää, hoitoon sut pitää laittaa. Ei sulla oo mitään mahdollisuutta saada elämästä kiinni itse." Että kiitos vaan kannustuksesta.
Ehdottivat, josko nyt olisi aika mennä sinne yksityiselle. En vain jaksa taas uusia naamoja ja siellä käynti on kallista, en halua heittää vanhempieni rahoja hukkaan. Haluaisin vain takaisin syömishäiriöpolille ja nuo lupasivat soittaa lääkärille ja keskustella asiasta, jos ymmärsin oikein. Sh-polilta vaan on sanottu aika tiukka ei mun kohdalle. En tiedä miksi, resurssien tuhlausta?
Hain lukiosta erotodistuksen. En vain saanut vielä rehtorin allekirjoitusta paperiin, pitää käydä koululla toistamiseen ensi viikolla. Sitten vain ilmoittautumaan aikuislukioon.
voi että tykkään sun hiuksista! ja voimia♥
VastaaPoistaTuntuu, ettei ne ihmiset tiedä missään psyiatrisella mitään. Usein sanamuodossa totuuksia, jotka kyllä itsekin on jo tiedostanut.
VastaaPoistaKoin helvetin, kun olin nuorempi. Ja syömishäiriöstä eroon ei pääse, vaikka muut kuinka kannustaisivat- se lähtee itsestä. Itsessä on jokin ajatus, syvällä alitajunnassa, jonka joku päivä tajuaa. Vaikkei täysin tiedostaisikaan.
Usko vain, uskon suhun. Tiedän, että tästä pääsee yli, eikä maailmanloppuakaan tule sitä ennen.
Tuo taitaa olla aika yleinen taktiikka, että sanotaan, ettei painon nosto yksin onnistu, kun on tarpeeks huonossa kunnossa. Mä sain kuulla tota ihan samaa aikoinaan ihan sh-polilla. Kuukausia aloitettiin jokainen käynti keskustelulla siitä, josko kuitenkin menisin sinne osastolle. Mutta näin jälkikäteen myönnän, että harvaltahan painon nosto oikeasti onnistuu kotona ja sinänsähän nuo ei kuitenkaan sano, etteikö vois parantua, vaan että siihen ehkä tarvii vähän enemmän apua. Mut mua ainakin motivoi tavallaan nuo puheet niin, että päätin, että näytän hoitohenkilökunnalle pystyväni ja todellakin nostin painon avohoidossa. Voisitko säkin yrittää ottaa samanlaisen asenteen? Tsemppiä!
VastaaPoistaPs. Olet ihan mielettömän kaunis, ihanat hiukset. Mutta vielä paremmalta näyttäisit normaalipainoisena.
Tiedän muitakin, jotka itse ovat pohjalta ponnistaneet ilman osastohoitoa. Itelläni vain pelkään tämän kariutuvan johonkin tiettyyn painolukemaan, olen nyt jo kauhuissani kun paino on yli kolmenkymmenenviiden ja lisää pitäisi tulla. En tiedä paljonko uskaltaa syödä niin, että se ei nousisi räjähdysmäisesti. Osastolla kun olisi vain pakko syödä kaikki mitä eteen tuodaan. Helpompaa.
PoistaOnhan se oma motivaatio tärkeää parantuisen suhteen, mutta kun aivot ovat aliravittuna, ei voida olettaa ajatusten juoksevan terveeseen suuntaan. Se vaan on kylmä fakta. Siksi luultavasti hoitotaho ei usko avohoidossa tapahtuvaan painonnostoon.
VastaaPoistaToivottavast pääset takaisin sh-polille.
Ja ihanat hiukset!!!
Niinhän se on, ja ymmärrän hoitotahonkin kannan. Olen niin monta kertaa päättänyt, että tästä se lähtee ja sitten luovuttanut. Miksi tämäkään kerta heidän silmissään olisi erilainen?
PoistaVoi kuinka laiha sie olet... Saanko kysyä paljonko sulla on pituutta? Voimia siihen syömiseen, mie uskon että sie onnistut vielä:)
VastaaPoistaPituutta löytyy 166cm.
Poistahei oon lueskellu sun blogii jo vähä aikaa. nii tosta yksityisestä osastosta tuli sellanen mielee et ootko kuullu sellasesta ku syömishäiriökeskus se on yksityinen paikka ja sinne myös kela maksaa sisää ettei vanhempien tarvii maksaa. tuli vaa tällee mielee ku itse kuulin tosta vähä aikaa sitte. mut voimia sulle paranemiseen. :) ja mä ainaki uskon siihen että ihminen voi selvii tosta itse jos vaa tarpeeks paljon haluu selvitä :D
VastaaPoistaSyömishäiriökeskuksesta juuri on ollut puhetta, mutta kelan korvaamisesta ei. Mutta sinne en olisi osastolle menossa, ihan vain jotain tyyppiä tapaamaan.
Poistaootko oikeesti sisäistänyt sen ajatuksen et sun täytyy sitä painoa muun parantumisen ohessa todella saada lisää ihan reilusti yli kymmenenkin kiloa, ei vaan paria kiloa?
VastaaPoistaTiedän tiedän, mutta ensin asetan välitavoitteita. Ensin 40 ja sitten 45 kiloa. Siitä ylöspäin en osaa kuvitella, koska en ole ikinä oikeastaan painanut 47kg enempää. Mutta kaikki aikanaan, ehkä siinä painossa olen rohkeampi.
PoistaMäki mietin et miks et saa lähetettä esim. Kokkolaan. Ja toi sh-keskus helsingissä, niin mitä sä mietit et vanhempies rahat menee hukkaa jos ne suostuu maksaa? Hei haloo, on kyse siitä selviätkö vai kuoletko. Ja tulet kyllä kuolemaan tuossa painossa, eikä tosiaan mikään parin kilon nousu riitä vaan sun pitäis saada enemmänkin melkein 20kg sitä lisää, ennen ku oisit normaalipainoinen edes.
VastaaPoistaEi se puhuminen mua pelasta, vaan syöminen. Lisäksi käyn jo useamman kerran viikossa terkkareilla ja lääkäreillä. Ja itsestä se lähtee, muut voivat olla vain tukena.
PoistaVoimia paranemiseen <3 Tykkään sun hiuksista. Tuli mieleen, et onko sulla se tatuointi vasemmalla vai oikeella puolella yläselässä? :)
VastaaPoistaOikealla puolella.
PoistaHoh hoijaa, tuo on juuri tuota paskan jauhantaa sh-polilla. Itselläni ei ole sieltä järin hyviä kokemuksia. Ilmeisesti heidän toimintalinjoihinsa kuuluu, että jos olet riittävän huonossa kunnossa, hoitoa ei anneta. Jotenkin niin väärin. Itsellänikin laittoivat kovan kovaa vastaan, eli joko menen osastolle tai hoito lopetetaan kokonaan. Toivottavasti nyt tosissaan puhuvat lääkärin kanssa ja ottavat sut polille tai osastolle, sä kuitenkin olet jo kuoleman kielissä, parin viikon päästä voi jo olla myöhäistä. Sun täytyy vain todistaa, että sulla on nyt oikeasti motivaatiota yrittää. Pidetään peukkuja, että soittavat perään. <3
VastaaPoistaToivotaan :)
PoistaToivottavasti sulla alkaa nyt mennä vähän paremmin (:
VastaaPoistaPistin sulle hei haastetta kehiin, ehkä jos jaksat tehdä joskus:
http://olemattomiin.blogspot.com/2012/05/yksitoista.html
Sinut on haastettu :) http://miramyy.blogspot.com/2012/05/haaste.html
VastaaPoistamoikka!
VastaaPoistaoon seurannut anonyyminä jonkin aikaa blogiasi, ja voin sanoa että olen hlvetin huolissani susta.
viime kesänä painoin n. 42kg ja pituutta löytyy juurikin tuo 166cm. silloin olin 'pahimmillani' ja painoin kymmenen kiloa enemmän kuin sinä. sydämeni oli kovilla, se lakkasi lyömästä tuolloin, koko vasen puoli puutui enkä muistanut päivästä enää mitään. sydänoireet jatkuvat edelleen, vaikka lähentelen jo viittäkymmentä kiloa.
toivon että pääset osastolle. se on oikeasti pääsemistä, ei joutumista... koska en halua että kuolet. olen huolissani, todella huolissani.toivon koko sydämestäni että paranet. ♥
Mulla ei onneksi tällä hetkellä ole ekg:ssä näkyviä sydänoireita, rytmihäiriötuntemuksia tai mitään. Johtumishäiriötkin katosivat kun jouluna sain osastolla hetkellisesti painoa ylöspäin.
Poista