2012/07/18

Statues Without Eyes


Maailman tyhmin päätös tehty. Tänään oli hoitokokous ja ilmoitin lähteväni kotiin. Tai no, en kotiin, vaan perheen kanssa purjehtimaan. Kaikki ovat huolissaan ja sitä mieltä, että hoitoa pitäisi vielä jatkaa. Hoitajat, vanhemmat, tyttöystävä. Mutta minä pidän pääni, tai sairaus pitää, en nyt ole varma kumpi tämän päätöksen teki.

Vaaka näytti tänään 40,3kg. Painoindeksi on jotain päälle 14.

Aion kuitenkin nauttia lyhyestä lomastani. Joka päivä saa syödä jätskin jos ollaan sellaisessa paikassa missä on kauppa. Aion uskaltaa syödä Ahvenanmaan pannukakkua, syödä välipaloja jos ei ole kunnnon ruokaa tarjolla kahta kertaa päivässä. Nyt minun pitäisi osata syödä normaalisti, onhan sitä harjoiteltu nyt täällä sairaalassa reilut viisi viikkoa. Tiedän suurin piirtein oikeat määrät, pitää vain uskaltaa soveltaa myös käytännössä.

Tervetuloa kesä! Älkääkä minusta huolehtiko, pärjään kyllä :)

12 kommenttia:

  1. Hui että mie säikähdin, että päätit lopettaa hoidon kokonaan. Sydän hyppäsi valehtelematta kurkkuun.

    VastaaPoista
  2. Siis kokonaan kotiin vai vain loman ajaksi pois hoidosta?

    VastaaPoista
  3. Mietin myös, että kirjattiinko sut nyt ulos osastolta kokonaan, vai oletko vain lomalla? Eli voitko palata osastolle purjehduksen jälkeen?

    Huoltahan tuo poistuminen herättää, mutta yritä nauttia reissusta!

    VastaaPoista
  4. mietein kanssa samaa kuin muut. ja toivonkin, että saat ja palaat lomalta takaisin.

    VastaaPoista
  5. Lykkyä tykö! Toivottavasti kaikki menee hyvin ja että siitä tulee kaikin puolin onnistunut reissu.

    VastaaPoista
  6. Ymmärrän että mielesi halajaa purjehtimaan. Tosin tämä kesä on säiden suhteen ollut aika surkea. Kauniita purjehduskesiä osuu kohdallesi vielä monia monia, mutta terveenä jaksaisit nauttia niistä paljon enemmän. Joten palaathan tyttö hyvä takaisin hoitoon purjehduslomasi jälkeen ja varmistat myös tulevien kesien entistä mukavammat purjehdukset! Voimia ja tsemppiä! <3

    VastaaPoista
  7. Tulkaa myös meille mökille käymään ni näät Tepån :)) Tsemppiä, koita jaksaa!

    VastaaPoista
  8. Olisit kerrankin hoidon loppuun saakka, niin kuin alussa uhosit. Olisit siten paljon vakaammalla pohjalla. Ihanaa, että pääset purjehtimaan, mutta vielä ihanampaa olisi, että menisit takaisin osastolle reissun jälkeen. Pidä kiinni ateriasuunnitelmasta, niin kaikki menee hyvin. Tsemppiä täältäkin!

    VastaaPoista
  9. Mä luotan suhun, kyllä sä hoidat itseäs purjehtimassakin (: kunhan vaan nautit nyt sun elämästä, ja muistat syädä ne jätskit <3

    VastaaPoista
  10. En ole palaamassa osastolle, ihan mut uloskijattiin sieltä. Syömiset kummittelee koko ajan päässä, samoin ajatus laihduttamisesta, mutta yritän taistella vastaan. Ateriasuunnitelmaa en noudata, se nostaa mun painoa yli kilon viikossa. Eikä täällä syödä kahta lämmintä ateriaa päivässä. Mutta nyt olen ensimmäistä kertaa sairastuttuani uskaltanut syödä leipää osaston ulkopuolella. Välipaloilla pääsee pitkälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, ettet jatka osastolla. Isosiskoni oli iakoinaan ihan samassa tilanteessa kun sä. Se oli kamalaa katseltavaa ja on edelleen. Nykyään itsekkin vammailen samasta asiasta. Kaikille ei osasto tepsi mutta toivon todella etä sua se auttoi ja nyt oot menossa parempaan suuntaan!<3 Tsemppiä oikein paljon ja suuri halaus!

      Poista
  11. Voi ei Noora :( Oisit vielä jatkanut osastolla. Nyt toivon vaan todella että pärjäät <3

    VastaaPoista