2012/12/10

Slowly Dying Inside

En saa mennä yksin omaan huoneeseen. Istun siis päiväsalissa hoitajien kanssa. Mitään ne ei kyllä puhu, lukee vaan lehtiä. Ehkä minä sitten en tarvitse keskusteluapua, vaikka itkisin silmät kuiviksi ja tekisi mieli hakata koko vasen käsi irti. Vaikka eihän ne osaa mun ajatuksia lukea.

Tänään oli aamulla hoitokokous. Sain toisenkin 15min ulkoilun saatettuna, siirryttiin startti-ateriasuunnitelmaan, mutta retkilupaa ei vielä heltynyt. Jouluksi pääsen kotiin, kun osasto menee pariksi viikoksi kiinni. Ateriasuunnitelmaa pitäisi noudattaa, mutta anoreksialla on aivan toisenlaiset suunnitelmat. En tiedä ketä kuunnella.

Rentoutusryhmässä oli pallohierontaa, kerrankin sain rentouduttua edes hetkeksi. Paikalleen asettuminen on viime aikoina ollut vaikeaa, esimerkkinä kun viime öinen herääminen: oli pakko nousta juoksemaan huoneessa edes takaisin. Puolen tunnin päästä lopetin suosiolla, kun yöhoitaja tuli ihmettelemään kun en vielä nuku. Antoi sitten lääkettä, jolla nukuin aamuun asti.

Ajatukset on anoreksian muovaamia. Olen lihava, ällöttävä, hyllyvä, pelkkää rasvaa. Koko minun 39 kiloani on pelkkää rasvaa, ei lihaksia ollenkaan, luutkin haurastuneet. Miten vihaankaan itseäni! Silti jatkan täällä, idiootti minä.

10 kommenttia:

  1. vahvistat anoreksiaasi luettelemalla siitä tulevia harhaluuloja, hokemalla niitä itselles. mitä auto tekee kun se saa bensaa? se toimii. mitä anoreksia tekee kun ruokit sitä kirjottamalla paskaa itsestäs? se jatkuu. anteeksi mahdollinen karu ilmaisu, mutta voisit jättää läski-hyllyvä-ällöttävä-tekstit kokonaan pois, ei ole hankalaa olla kirjottamatta. henkilökohtainen mielipiteeni tähän on, ettei omien ''vikojen'' luettelu auta vittuakaan vaikka sitä kirjoittamisen parantavaa voimaa aina niin hehkutetaankin.
    paraneemisen voit vaan sä alottaa. mitä haluat?

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut jo pitkään blogiasi anonyyminä. Älä anna periksi ja lähde osastolta, jos tahdot saavuttaa joskus jotakin. Et voi loputtomiin jatkaa sitä jojottelua, että asut osaston ja kodin välillä fiilisten mukaan. Tai no, voit jatkaa, mutta sitten saat varautua aika tulevaisuuteettomaan elämään.
    Valitse yksi päämäärä ja taistele kuollaksesi sen puolesta, niin voit saavuttaa jotain! :)

    VastaaPoista
  3. En tiedä mitä sanoa, muuta kuin että älä vain luovuta, sinä pieni ja hauras tyttönen! Meidän sivustaseuraajien on helppo huudella kannustuksia, mutta se on vähintä mitä voimme tehdä. Älä vain luovuta!
    Etkö voisi pyytää hoitajia keskustelemaan kanssasi? Vaikka tv-sarjoista tai ihan mistä vaan mikä veisi ajatuksesi edes hetkeksi pois pahasta olosta.

    VastaaPoista
  4. Et ole lihava ja hyllyävä, olet sairaalloisen alipainoinen ja sellaisena pysyt vielä pitkään. Vaikka ahdistaakin, niin muista missiosi: eli anoreksian selättäminen. Osasto on siihen apuna. Ota kaikki hyöty irti ennen joululomaa. Ihanaa, että pääset kotiin pyhiksi, nyt vain sisulla eteenpäin!

    VastaaPoista
  5. Hei! Sain tänään lähetteen sinne neloselle ja pohdin vaan, missä vaiheessa mahdan päästä. Eli osasto menee kokonaan kiinni 2 viikoksi? Milloin? Kiitti hurjasti jo etukäteen! <3

    VastaaPoista
  6. On tieteellisesti todistettu, että itsensä esittäminen vaikuttaa siihen, miten itsensä näkee. Jos kirjoitat olevasi lihava ja arvoton (mitä et todellisuudessa MISSÄÄN TAPAUKSESSA ole), se ruokkii omaa käsitystä itsestäsi.

    Blogi voisi olla hyvä paikka ruokkia parempaa, totuudenmukaisempaa käsitystä itsestäsi. Se voisi auttaa lannistamaan anoreksian, joka on jo liian kauan määräillyt sinua.

    Koita siis vaikka väkisin puhua itsestäsi jotain kannustavaa ja lempeää blogin puolella, ehkä se vähitellen kääntäisi myös omaa käsitystäsi itsestäsi.

    VastaaPoista
  7. Komppaan edellistä. Jos ihan aidosti haluat parantua (mitä on aika vaikea uskoa asenteestasi päätellen), eikö kannattaisi välillä koittaa lisätä elämään jotain muuta kuin jatkuva angstailu kropan kanssa. Ja mitä siihen hyllyvään rasvakudokseen tulee, valitettavasti sellainen vie kuukausia. Se tavara sussa on mm. nestettä ja suolessa olevaa ruokaa mikä ei ole joutanut ulos. Sori vaan jos tämä info tuottaa pettymyksen.

    VastaaPoista
  8. Olethan yhä hengissä???
    Miten vointisi on osastolla edistynyt?

    nm huolestunut lukija

    VastaaPoista
  9. jatkatko siellä osastolla vielä tammikuussa kun osastot yhdistetään? oon itse u2 nimittäin joten jos jatkat niin me nähään sitten

    VastaaPoista