Sun Is Shining

Kaverit on ulkomailla, töissä, mökillä, kipeenä. Mutta en mäkään enää kauaa Helsingissä homehdu! Viikonloppuna lähden siskon ja vanhempien kanssa veneellämme purjehtimaan kohti Ahvenanmaata. Perinteinen kesälomanviettotapa ja vieläkin on päästävä mukaan, vaikkei ehkä enää viittä viikkoa merillä kestäisi kuten pienenä.

Kävin tänään polilla ja suunniteltiin sielläkin vähän veneelle sopivia syömisiä. Päivä kun pitäisi pärjätä lähinnä välipaloilla, sillä kallistellessa on vähän vaikea kokata. Myslipatukat ja riisifrutit on ainakin todettu toimiviksi, olisiko teillä jotain ideoita? Nutrejakin harkitsen, vaikka ois kyllä kivempi syödä oikeeta ruokaa. Ehkä niitä voisi ostaa varalle. Edessä on siis kahden viikon vaaka- ja oksentelulakko, eikä hirvitä yhtään.

Kun palaan lomalta, on mun oma hoitajakin sh-polilla tullut jo takaisin. Lisäksi vanhemmat on ettiny mulle terapeuttia, vaikka vähän arveluttaa. No, avoimin mielin otan kaiken avun vastaan. Onhan tässä jo sairastettu niin monta vuotta, että ois kiva saada purettuu jotain lukkoja. Sen kuitenkin tiedostan, että kaikki lähtee musta itsestäni.

Viime päivät on menny kattellen hyviä leffoja ja ulkoillen koiran kanssa. Yksin en oo ollu, sen voin paljastaa. Elämä on liian lyhyt suremiseen, pitää jatkaa eteenpäin ja elää hetkessä. Ja oon vilpittömästi ilonen kaikkien muiden puolesta, niiden, jotka pääs opiskelemaan ja niiden, jotka on löytäny jonkun vierelleen. Ankultakin haluan pyytää anteeksi jos oon käyttäytyny tökerösti vaikka ei pitäny aiheesta enää kirjottaa haluun vaan että oot onnellinen :> Sain myös vihdoin ostettua itselleni uuden puhelimen, Lumia on aika kiva!

PS. Ja kiitos sinulle, joka tänään moikkasit minua bussissa. Piristi päivää. En tunnistanut, mutta oletan, että olet joku lukijoistani. :)