2013/09/25

We Don't Wanna Scare Your Children

Tällä hetkellä on todella positiivinen mieli, vaikka vaa'alla meni taas uusi luku rikki. Järkeilen vain päässäni, että edellisellä olikin kituutettu jo tarpeeksi kauan. Pari viikkoa?  Joten puoli kiloa viikossa ei ole liikaa.




Siivoilin joku päivä laatikoitani ja löysin kaikki osastohoitojen loppulausunnot. Viimeisimmissä oli diagnoosina masennuksen ja anoreksian lisäksi sekamuotoinen persoonallisuushäiriö epävakain ja estynein piirtein. Paitsi, että edessä luki F60.8, joka googlattuani osoittautui narsistiseksi persoonallisuushäiriöksi... Paperissa on virhe, mutta hetken mietin oikeasti olevani narsisti, joka ajaa vaan omaa etuaan kaikkien muiden kustannuksella. Mutta mistä sitten tää monia vuosia jatkuva alemmuudentunne ja tarve miellyttää muita omien tarpeiden edellä? Itkeskelin asiasta äidille ja terapeutillekin, mutta molemmat oli sitä mieltä, että kyllä siinä pitäisi kasin sijaan lukea ysi.

Kävin eilen aamulla terapiassa ja vietin sen jälkeen koko päivän poikaystävän kanssa. Tehtiin riisiä ja Texmex-kastiketta, joka oli tulisuutensa puolesta just siinä rajalla, että sitä pystyi syömään! Joonas kuitenkin tykkäs ja otin mäkin lisää. Alotettiin Once Upon A Timen ensimmäinen tuotantokausi, käytiin kylmässä kävelemässä (miks syksy tulee, ja talvi?! jäädyn :---<) ja kaikkee aika perus. Jäi kuitenkin onnellinen fiilis ja oon yrittäny pitää sitä yllä tänäänkin etsimällä itsestäni hyviä puolia ja yrittänyt olla iloinen onnistuneista aterioista.


Ai niin! Viikonloppuna oltiin L:n kanssa katsomassa Kirottu elokuvateatterissa, suosittelen! En edelleenkään ymmärrä, miten kauhuleffoissa voi nauttia siitä, että pelkää ja odottaa säikähtävänsä pari tuntia. Silti niitä on pakko katsoa, koska joku siinä on! Itselleni ei onneksi jää mitään "traumoja", vaan pystyn sulkemaan elokuvan tapahtumat mielestäni heti sen loputtua.
Noh, sunnuntain ja maanantain välisenä yönä katkes sähköt. Olin juuri menossa nukkumaan kun valot sammuu. Ja oli pimeetä, kun katulamputkin meni pimeiks. Hetken päästä meni netti. Muut nukku ja istuin yksin huoneessani enkä uskaltanu liikkua. Pelkäsin, että jos katson kännykän näytön heikossa valossa ympärilleni, näen nurkassa elokuvan Annabel-nuken tai joku demoni-manaaja-tyyppi hyökkää päälleni :---D Pikkusisko onneksi vähän ajan päästä pelasti, kun ei ollut uskaltanut jäädä yksin omaan huoneeseensa ja pelättiin sitten yhdessä. Jälkeenpäin naureskelen tälle, mut en kyllä muista millon ois viimeks pelottanu noin paljon. Hahaa, oon tyhmä!

Mutta hyvää viikkoa / koeviikkoa / työviikkoa / vapaapäiviä / mitä tahansa kaikille !

24 kommenttia:

  1. Ihana lukea non ilosta tekstiä ja sitä et oot saanut painoa taas hilattua ylöspäin, siitä se lähtee!! :--) Mäkin söin tänään piiiiiitkästä aikaa subileivän vegesalaatin sijasta subwayssa ja oon aika ylpee itestäni et uskalsin niin tehdä!
    Pieniä askelia kohti parempaa elämää ja pois tästä helvetistä! Voimia Noora, oot kyllä hirmu pikkunen noissa kuvissa.. Joten nyt vaan jatkamaan syömistä niin hyvä tulee<3

    pinja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, subileivät on hyviä! Valsinkin vegepihvi :---)

      Poista
  2. Elämä voittaa! Onnittelut painonnoususta, jokainen gramma on kotiin päin! Äläkä pahoita mieltäsi diagnoosista, se on vain painovirhe paholainen. Tsemppiä ja iloa päiviisi!

    VastaaPoista
  3. näytät vähän haloo helsingin laulajalta nyt ku luut ei enää nii pahasti törrötä x3 hyvä ku menee hyvin! hirveesti tsemppii♥

    VastaaPoista
  4. oot tosi nätti tossa alimmassa kuvassa! no oot noissa kahessa muussakin, mutta ehkä ymmärsit pointin. :D
    tarviit jokaisen gramman mitä saat lisää painoa, ja totta ei se ole liian vähän, se puoli kiloa viikossa.

    mulle tuli kans mieleen haloo helsingin elli!

    öisin kaikki tuntuu pelottavammalta. mä kans viikonloppuna pomppasin täysillä sängystä kun ukkonen jyrisi täysillä ja salamoi ja oli pään päällä. huh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. En yleensä käytä huulipunaa, mut näköjään ei oo pahaks.

      Äsken tuli taas uus kauhukokemus: Caramell katos ulkoillessa, häkistä ja lattialta löyty verta. Kun vihdoin tunnin etsimisen jälkeen sain sen nojatuolin sisältä, oli neidin häntä ihan veressä D: Ajattelin jo, että lähetään Viikkiin lääkäriin, mut googlasin vielä ja vanhoilla syyrisnaarailla voi ilmeisesti olla hormonitoiminnan loppumisena tuollaista verenvuotoa. Että nyt sit tarkkaillaan tilannetta, tällä hetkellä hamsteri nukkuu.. Mutta pieni paniikki.

      Poista
  5. Haha aaw tuo kauhuelokuva juttu :D ite en pysty kattomaan ollenkaan. :c
    & Oot kaunis noissa kuvissa! Kilot alkaa jopa näkyä, ja näytät suoraan sanottuna ihanalta! Uskalla vain nostaa painoa lisää, näytät aina vaan paremmalta. c:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauhu on ehkä paras genre :D
      Kiitos (ja apua), eteenpäin jatketaan!

      Poista
  6. oot todella kaunis. voimia sulle ja kiitos mahtavasta blogista:)<3

    VastaaPoista
  7. No olipa taas mukava lukea hyvistä fiiliksistäsi! Siitä se lähtee. Elämä. Onnittelut rikotusta kilorajasta ja potkua vaan lisäkilojen haalimiseen. Niitä todella vielä tarvitset. Ja puoli kiloa viikossa ei todellakaan ole liikaa. Voithan aina verrata osaston nostotavoitteisiin ja tahtiin jos alkaa ahdistaa... Noi diagnoosit on kyllä mielenkiintoisia; mistäköhän hatusta lääkäritkin niitä vetelee?! En kyllä tunnistaisi sinua muusta kuin anoreksiasta ja masennuksesta. Joten älä sinä tyttö moisista ilmeisistä painovirheistä välitä! Mutta mikäs se F60.9 sitten on?

    Muikeaa loppuviikkoa Sinulle ja Joonakselle!

    Halit! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. F60.9 on se sekamuotoinen, jonka "oireita" kyllä löytyy. Joka tapauksessa diagnoosit on vaan diagnooseja, ihan hyvin oon pärjänny ilman muistikuvaa tosta viimeisestäkään (päätin aikoinaan, että mullahan ei persoonallisuushäiriötä ole, se on vaan yleisdiagnoosi, joten jätin koko f-koodin huomiotta). Toisaalta taas helpottaa tieto, että jokin ajatuskuvio onkin sairauden aiheuttama.. Jos nyt kukaan tajusi mun selityksistä mitään :D

      Poista
    2. Tajusin, tajusin! Huomasin itse asiassa jo eilen, heti kysymykseni postattua, että olin lukenut tekstisi huolimattomasti, ja että F60.9 tosiaan on se sekamuotoinen... Noi epikriisit on kyllä joskus vähän pelottavaa luettavaa, ja melkeinpä poikkeuksetta niistä löytyy virheitä. Joten porskuttele Sinä vaan etiäpäin, diagnoosikoodeista ja diagnooseista huolimatta. Ja onneksi (jotkut) diagnoosit eivät ole ikuisia. Joten kun vointisi tuosta ajan kanssa kohenee, niin varmasti sairaat ajatuskuviot ainakin jonkin verran helpottavat ja ehkäpä diagnoosit voi sitten konsanaan heittää romukoppaan (miten ikinä se käytännössä tapahtuukaan...)

      Hyvä, että Carkki löytyi! Toivotaan nyt, ettei verenvuoto ole mitään wanhuutta kummempaa oireilua...

      <3

      Poista
    3. musta loppulausunnot on aina tosi mielenkiintosia. varsinkin, kun en oo vielä yhtäkään virheetöntä sellasta nähnyt, niin josku on jopa mielenkiintosta lukea, että mitä ne on tälläkertaa sinne keksinyt omasta päästään...

      Poista
  8. OMG näytät ihan vitusti Haloo Helsingin Elliltä! Kaunis olet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä mä postailen tänne joku kerta yhteiskuvan musta ja Ellistä parin vuoden takaa joltain keikalta niin saatte sitten vertailla :DD Vaikka siis hyi, mun pinkit hiukset oli kauheet!

      Poista
  9. Sä oot kyllä hirmu kaunis. Vau.

    VastaaPoista
  10. Kantsii tosiaan muistaa, että diagnoosit on vain perusteita tietyille hoidoille ja tuelle ja lääketieteessä sovittuja koodeja. Ja sinunkin kohdalla kyse on sairauksista, joista voi parantua. Ja nykykäsityksen mukaan myös persoonallisuushäiriöistä voi parantua, ainakin tuosta epävakaasta. Ja noita piirteitähän meissä on jokaisessa, kaikenlaisista, aina silloin tällöin.

    Eli no worry ja askelia kohti elämää, omaa persoonaa ja persoonallisuutta ilman tauteja ja koodeja :)

    VastaaPoista
  11. Nous hymy huulille kun läki tämännököstä tekstiä :) oot saanu maistaa elämää jo tämän verran, kai haluat lisää? Puolikiloa viikossa ei todellakaan ole paljon. Kuvien perusteella sulla on vara saaha vielä monta puolkilosta! Heh, mäki kattoin että ootpa Ellin näköne ;)

    Tsemppiä paremman elämän tavoitteluun!<3<3<3

    VastaaPoista
  12. Ihanaa lukea positiivista tekstiä! Tsemppiä ja voimia, sinä selviät vielä! :)

    Kaunistut postaus postaukselta (tiedät kyllä miksi ;) ) ja näytät todella suloiselta! Huulipuna sopii sulle tosi hyvin.

    VastaaPoista