Perheellämme on Omega 42 -purjevene. Metreissä pituus on 12,8m ja leveys 3,1m. Viisihenkinen perheemme mahtuu hyvin asumaan ja nukkumaan veneessä. Jokaisella on oma punkka ja vanhemmat jakavat keulapiikin. On pieni keittiötila, kiinteä kokoontaitettava pöytä ja käsin pumpattava vessa. Kaikilla tavaroilla on omat paikat, johon ne saa korjattua, jottei mikään hajoa pudotessaan kun vene kallistelee kovassa tuulessa. Veneessä on myös moottori, mutta sitä käytetään tuulettomien päivien lisäksi vain satamasta lähtiessä tai rantautuessa.
Vietämme yöt aina kiinni maissa: laiturissa tai luonnonsatamassa. Herättyämme syömme aamupalan, minkä jälkeen yleensä lähdetään liikkeelle. Varustautua saa sään mukaan ja varsinkin vastatuuleen kryssiessä saa vaatteita olla päällä välillä yhtä paljon kuin talvella. Itse en voi pahoin kovassakaan mainingissa, joten jos tulee kylmä tai sataa, vetäydyn sisätiloihin. Veneen kallistuminen on verrattavissa Vekkulan vinoon huoneeseen. Ruoanlaitto ei niissä olosuhteissa oikein suju, joten päivän mittaan syödään lähinnä välipaloja ja lämmin ruoka tehdään kun ollaan päästy satamaan. Matkaa tehdään yleensä 4-7 tuntia kerrallaan ja päivät suunnitellaan sen mukaan mistä tuulee ja kuinka kovaa.
Vietämme yöt aina kiinni maissa: laiturissa tai luonnonsatamassa. Herättyämme syömme aamupalan, minkä jälkeen yleensä lähdetään liikkeelle. Varustautua saa sään mukaan ja varsinkin vastatuuleen kryssiessä saa vaatteita olla päällä välillä yhtä paljon kuin talvella. Itse en voi pahoin kovassakaan mainingissa, joten jos tulee kylmä tai sataa, vetäydyn sisätiloihin. Veneen kallistuminen on verrattavissa Vekkulan vinoon huoneeseen. Ruoanlaitto ei niissä olosuhteissa oikein suju, joten päivän mittaan syödään lähinnä välipaloja ja lämmin ruoka tehdään kun ollaan päästy satamaan. Matkaa tehdään yleensä 4-7 tuntia kerrallaan ja päivät suunnitellaan sen mukaan mistä tuulee ja kuinka kovaa.
Maarianhamina, ÅSS
Vierasvenesatamissa on usein vettä, vessat/huussi, roskikset ja koosta riippuen suihkut, sähköä, kauppa, bensa-asema ja septitankin (wc-säiliön) tyhjennyspiste. Luonnonsatamat ovat nimensä mukaisesti ilman palveluita. Etsitään saaren rannasta sopiva paikka kiinnittyä, lasketaan ankkuri ja kiinnitetään keulaköydet joko puiden tai kivien ympärille tai isketään varta vasten suunnitellut kiilat kallion rakoon.
Maissa yleensä pääsee kävelemään, mutta välillä riittävät pelkät sileät kalliot, joilla ottaa aurinkoa. Itse olen sen verran käärmekammoinen, että lempisaarissani ei tarvitse rymytä pelkästään puskissa. Asian tekee paljon mukavammaksi jos on jonkun verran hiekkatietä tai selkeät kallioiset rannat. Kaupunki-ihmistä musta löytyy sen verran, että välillä on päätävä asutulle alueelle ja esimerkiksi Hanko ja Maarianhamina ovat aivan välttämättömiä pysähdyspaikkoja.
Kysykää ihmeessä lisää, jos jokin jäi epäselväksi! Tai jos löytyy muitakin purjehtijoita, kertokaa jos jotain olennaista jäi puuttumaan :)
Palasin eilen illalla viikon mittaiselta purjehdusreissulta ja teen seuraavaksi siitä erillisen postauksen.
Itse olen päässyt tutustumaan purjehdusmaailmaan poikaystävän perheen kautta - tosin itselleni riittää hyvin se yksi pitkän viikonlopun pituinen reissu kesässä - saaressa on ihan kivaa, mutta useamman tunnin istuminen ja maisemien hidas vaihtuminen puuduttaa - kahdeksan tunnin purjehtiminen oli ihan liikaa :D Uudessa veneessä on tilaa kymmenelle hengelle, kaksi vessaa ja hyteissäkin kivasti korkeutta, joten siellä viiden hengen porukka mahtuu hyvin olemaan. Muutamien päivien jälkeen alkaa kuitenkin kaipaamaan kunnon suihkua ja omaa rauhaa, useamman viikon reissuille musta ei siis olisi varmaan ikinä!
VastaaPoistaJa viikonlopussa, tai edes viikossa, ehtii harvoin kokea veneilyn kaikki puolet säineen ja tuulineen. Mäkin jaksan huonosti istua vaan maisemia seuraillen, joten matkan aikana tulee luettua, tehtyä ristikoita tms. Ja jostain syystä perilläkin jää helposti vain luuhaamaan sisätiloihin :D
PoistaHienoja kuvia :)
VastaaPoistaKiitos!
PoistaKiinnostava postaus, olisin mielelläni lukenut enemmänkin! Olen oikeastaan aina halunnut purjehtimaan. Hankala hahmottaa että miten tuonne veneen sisään saa siis mahtumaan kolme punkkaa sen keulan pedin lisäksi? Saisiko jostain punkasta kuvaa että minkä kokoinen se siis on, vai onko nekin jotain päivisin tieltä poistaitettavia asioita :)?
VastaaPoistaKun ei ole ikinä purjeveneessä käynyt, niin jotenkin hankala hahmottaa, että mitä kaikkea sinne mahtuu. En ole ennen tajunnut, että tuommoisissa on vessakin ihan! Kuinka suorana sisätiloissa mahtuu seisomaan? Jos ei ole liian tunkeilevaa, niin itse ainakin näkisin mieluusti lisääkin kuvia, että miltä sisällä näyttää :).
Missä vanhempasi ovat oppineet purjehtimaan ja onko se vaikeaa? Onko ikinä pelottanut kovemmassa merenkäynnissä? Itseäni saattaisi pelotta, että vene kippaa ja olen veneen sisällä loukussa enkä pääse ulos.
Kuvassa näkyvät salongin sohvat saa molemmat kipattua sängyiksi ja takana on vielä kaksi paikkaa. Nykyisessä veneessä on hyvin seisomakorkeutta, lattia kun on jonkin verran vesirajan alapuolella. Vessa löytyy nykyään melkein joka veneestä, mutta kyllä aikoinaan käytiin vain ämpärillä, joka huuhdottiin meressä.
PoistaVanhemmat ovat kai itseoppineita, kilpailleetkin molemmat. Itse olen käynyt jollakursseilla pienempänä. Eikä purjehdus kovin vaikeaa ole, kunhan oppii vähän fysiikkaa ja miten vene käyttäytyy. Pienempänä pelkäsin, että vene kaatuu tai että ukkonen iskee mastoon. Liian kovalla tuulella kuitenkin jäädään aina satamaan ja joskus kun katsoi purjehdusta telkkarista, niin kaatunut vene nousi kölin painon takia itsekseen takaisin pystyyn.
Kauniita kuvia ja mielenkiintoinen postaus, mä sain ainakin paljon uutta tietoa aiheesta! :)
VastaaPoistaKiva jos tykkäsit :) Kirjoitin tämän tekstin itse asiassa jo vuosi sitten, mutten jostain syystä en silloin saanut sitä julkaistua.
Poista