Syön kiltisti viisi kertaa päivässä, tai oikeastaan kuusi, jos kello kymmenen nutridrink lasketaan mukaan.
Itken ja tekisi mieli repiä ja raapia itsensä pienen pieniksi palasiksi, jotka kevättuuli voisi kuljettaa mukanaan. Pois täältä, mahdolllisimman kauas pakkosyötävästä ruoasta. Vaikka lähteähän voisin joka päivä, se olisi vain hyvästit elämälle.
Keskiviikkona oli perheneuvottelu. Istuin koko sen ajan hiljaa ja tuijotin lattiaa. Jos jotain kysyttiin, vastasin vain etten tiedä. Tapaamisesta ei jäänyt paha olo, mutta silti sen jälkeen murruin täysin. Itkin, itkin, itkin. Kuten tänäänkin.
Olo täällä tuntuu jotenkin tasaiselta, mutta ikinä ei tiedä milloin paha olo iskee. Ja kun se iskee, se lyö kovaa. Tänään tuli viilleltyä, en saanut haettua omahoitajalta keskusteluapua, minua suorastaan pelotti mennä kanslian ovelle koputtelemaan. Tarvittavia lääkkeitäkään en kehdannut pyytää, kun iltalääkkeet jaettaisiin kuitenkin jo tunnin päästä. Siispä taas sinnittelin yksin.
Kuten sanoin, tuli viilleltyä. Ja jos sen jälkeen en olisi poistunut huoneestani ja omahoitaja ei olisi kävellyt vastaan ja huomannut epätoivoista oloani, ei mitään varmaan olisi tapahtunutkaan. Paikalle kuitenkin kutsuttiin päivystävä lääkäri, mikä sai minut vain itkemään enemmän. Ajattelin, että nyt minut uloskirjataan ja siirretään toiselle osastolle. Ei kuitenkaan. Sain ranteeseeni kaksi tikkiä ja lisää tarvittavia lääkkeitä. Täällä siis vielä ollaan, toivottavasti vielä ensi viikollakin.
Painoindeksi 16,3. Kovaa vauhtia nää läskit kertyy.
Voi sua :( Paljon voimia, sä selviit kyllä! ♥
VastaaPoistavoimia sinne hurjasti. tänään tos mieteinkin, että mitähän sulle kuuluu siellä.
VastaaPoistaen tiiä mitä pitäs aatella tosta painon noususta. jotenkin mulla on ollut kaks käsitystä siitä, toinen, että nousee nopeesti ja toinen, että sen eteen saa tehä hirveesti töitä. mutta uskon, että sun kohdalla tuo nopee painon nousu kaikista ahdituksista huolimatta on vaan hyvästä. kun se on ollut niin alhainen, ja painon lisääntymisenhän pitäis poistaa kaikkia niitä sun sydänongelmia, ja muita mitä on alhasen painon takia ollutkin.
hmh. tää nyt meni tälläseks. en oikeen osaa muuta sanoa. paitsi, että oon hengessä mukana nopeen painonnousun ahdistuksessa. tiedän, että se ahdistaa. ja kai joissain tapauksissa se vaan tulee nopeemmin. kuten, jos ei oo syönyt oikeestaan mitään, niin tulee nopeemmin kuin jollain syömisellä mutta niukasti terveellisesti.. (siis jos on ollu esim. pelkäl vesilinjal ni nousis herkemmin?) en oo varma, ja toivottavasti en lisää tällä ahistusta. ei oo tarkotus!
millä viiltelit? jos siis saan kysyy ?
VastaaPoista