Anteeksi, etten ole saanut kirjoitettua jatkuvan ahdistuksen takia. Täällä ei oikeastaan edes ole tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista. Saan ulkoilla itsenäisesti ja annostella ruokani itse - tietysti ateriasuunnitelman mukaan ja hoitajan valvovan silmän alla. Pelkään joka kerta ottavani liikaa ruokaa ja se ahdistaa, kun en viitsi joka kerta varmistela, että "eihän tässä nyt varmasti ole liikaa?"
Tänään olisi mentävä luustontiheysmittaukseen. Viimeksi kävin viime vuoden kesällä ja tulokset näyttivät osteoporoosia. En yhtään ihmettelisi, että vielä huonompaan suuntaan oltaisiin menossa, koska kuukautisiakaan ei ole kuulunut. Ei siis oikein edes huvittaisi röntgeniin mennä, sätelytettäväksi vain.
Jotain positiivista kuitenkin: sain välipalaloman lauantaiksi ja pääsen kotiin käymään :) Suunnittelin, että syön välipalaksi jogurtin ja se kävi hoitajallekin. Jotain helppoa näin aluksi. Jäätelöä, pullaa ja haastavia ruokia ehtii syödä myöhemminkin.
Lääkitystä ei voi enää lisätä, se on taas maksimissaan. Itken siis kunnes kyynelet eivät tule ja hakkaan reisiäni nyrkeillä. Tämä keho ei tunnu omalta, painoindeksi on 15.73 ja normaalipainoon on vielä matkaa. Pelottaa vain miltä tuntuu kun kroppa vielä tästä kasvaa, olen nyt jo tarpeeksi täynnä läskiä. Ah-dis-tus.
Ihana kuulla sinusta pitkästä aikaa! Ja onnea kotilomalle <3
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistarakas <3
PoistaKiva että saat loman!!:) tekee varmasti van hyvää!:) Ja se on totta oikeesti että sitten kun sun paino normalisoituu niin sä alat näkemään itses rrealistisemmin, vaikkei se nyt silti varmastikaan tunnu. Luultavasti käy niin että kun painoa tulee lisää niin sä alat näkmään ittes vaan hoikempana!
VastaaPoistaToivottavasti toi sun ahdistus pinenis, hirveetä et sua ahistaa noin paljon lääkeistä huolimatta:(
Paaljon tsemppiä sinne!♥
Toivotaan, että niin käy.
PoistaKuten jo muut ovat kommentoineet, olet vielä aivan liian pieni, mutta varmasti ahdistus pään sisällä on tuskallista kestää. Kyllä sä pärjäät jatka vain sinnikkäästi eteenpäin. Onnittelut kotilomasta, jospa rakkaitten näkeminen kotiympäristössä helpottaisi ahdistusta. <3
VastaaPoistaYritetään pärjäillä. Varsinkin koiraa on mukava nähdä, se kun ei ole päässyt osastolle vierailemaan :>
PoistaMillä osastolla muuten olet? :)
VastaaPoistaPsykiatriakeskuksen syömishäiriöosastolla neljä.
PoistaPainoindeksisi on todella pieni edelleen tyttökulta. Kyllä minäkin muistan, kuinka tuon bmi:n saavuttaminen tuntui minustakin kamalalta, mutta todellisuudessa laihuuttani edelleen katsottiin.
VastaaPoistaOnko sulle muuten tullut mitään sivuvaikutuksia lääkkeistä? Esim. ruokahalun lisääntymistä, väsymystä tai vastaavaa?
Kyllähän noi lääkkeet vähän väsyttää, mutta muita sivuoireita en ole huomannut.
PoistaKovasti tsemppiä sinne, ansaitset terveen elämän.<3 Oot edelleen älyttömän pieni, vaikket sitä itse tajuakkaan. Toivottavasti joskus näät sen ja huomaat kuinka vääristynyt kuva sulla on ollut itsestäsi. Ihanaa että pääset pienelle kotilomalle, nauti siitä.<3
VastaaPoistat. toinen sairastunut tyttö 15v.
Voi sinua, olet vieläkin ihan hirveän pieni. LIIAN pieni! Olet tehnyt tosi hienosti töitä, olen tosi onnellinen sun puolestasi. Tiedän kokemuskesta, miltä tuntuu. Lupaan, että olosi paranee, kun vain jatkat samaa tietä eteenpäin.
VastaaPoistaHirmusti tsemppiä!
Onnea välipalaloman johdosta! Onnea myös itsenäisistä ulkoiluista ja ruoka-annosteluista! Siitä se lähtee - enemmän vapauksia ja ulospäin suuntautuvaa elämää! Ja ajattele positiivisesti; kohta taidat päästä fyssariryhmään? Ja hei - lauantaiksi on luvattu vaihteeksi vähän mukavampaa säätä, joten rapsuttele koiraa ja tiiraile auringon perään!
VastaaPoistaHaleja! <3
Muista nyt, että sulle mikään määrä ruoka ei ole liikaa, etkä sä siitä liho!
VastaaPoistaTodella kiva juttu että sait pikku loman! Olet niin laiha, kuvistasi sen näkee ja tuo keho on juuri sinun ikioma! Ainoaa vierasta sinussa on mielesi, ei siis kannattaisi rankaista jalkojasi siitä. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän paremmin kuin hyvin miltä sinusta tuntuu!
VastaaPoistaHyvää syksyä, tsemppiä, voimaa ja toivottavasti saat noita lomia jatkossakin.
Kiitos kaikille :)
VastaaPoistaNyt aion onnistua lomani kanssa, jotta pääsen jatkossakin pidemmille jaksoille pois sairaalasta. Joudun varmaan turvautumaan tarvittaviin, mutta mitäs siitä. Aion olla voittaja.