Act Of Depression

Hoitaja on käynyt kanssani syömässä. Silloin menee hyvin ja saan noudatettua ateriasuunnitelmaa, mutta muuten on aika vaikeeta. Tarviin siihen jonkun ihmisen vahtimaan tai antamaan "luvan" syömiseen. Paino ei ole laskenut, mutta ei se ole noussutkaan. Nyt keikutaan suunnilleen siinä 38,5kg:ssa. Päätettiin, että nyt alko Nooran vaakalakko. Joka aamuinen vaa'alla ramppaaminen saa jäädä ja harkitsin, etten polillakaan katso painoani. Se saa nousta jos on noustakseen ja jos lähdetään menemään väärään suuntaan, joku kertoo siitä minulle.

Oon yrittäny herätellä sosiaalista elämääni vähän henkiin, viime aikoina kun olen tavannut vain perhettäni. Vietettiin kavereiden kanssa leffailtaa pitkästä aikaa ja oli kyllä ihanaa vaihtaa kuulumisia näin parin kuukauden tauon jälkeen. Ollaan tunnettu ala-asteelta ja oon tosi onnellinen, että mulla on vielä sairaudesta huolimatta noin ihania ystäviä. Viikonloppuna puolestaan olin toisella kaverilla istumassa iltaa alkoholin merkeissä. Aika saavutus multa, koska kammoon niitä kaloreita... Mut hauskaa oli.

Mikään ei oikeen kiinnosta. On tosi huono omatunto kun en jaksaisi hoitaa parisuhdetta ja oon niin laiska siivoamaan, voisin ite asuu sikolätissä ja imuroida vaan kerran viikossa. Uudet viime viikolla haetut rottapojat on ihania, mutta ei mulla niidenkään kanssa riitä innostus kun pariksi minuutiksi kerrallaan. Kun ei ne Luna-terrieriä korvaa, ja hamsterissakin on mulle ihan tarpeeks viihdykettä. Oon tosi huono mamma, kun ajattelen näin. Oon masentuneempi kun moneen vuoteen, mutta minkäs teet kun ei sitä hoideta mitenkään.

 

Romeo-pieni

Mut joo, tän viikon kohokohta on mun uus tatuointi :) Oon suunnitellu tekstitatskan ottamista ranteesta kyynärvarteen tässä pari kuukautta ja tuijotellut printtaamaani kuvaa seinällä. "I won't let you get lost." eli suomennettuna suunnilleen, että "En anna sinun eksyä." Muistutuksena itselleni, että en eksy enää seuraamaan anoreksian ääniä ja joudu huonompaan kuntoon. Kun tekee mieli skipata aterioita, on mulla kädessä kannustuslause. Joskus se on vielä merkkinä siitä, että oon selvinny kaikesta tästä paskasta.