Mun elämä on menny aika pahasti alamäkeen meidän eron jälkeen. En haluis myöntää, että oon näin heikko ja takertunut johonkin ihmiseen näin pahasti, mutta pakko kai se on myöntää. Olithan sä mulle se rakkain melkeen kaks vuotta, paras kaveri, tuki ja turva.
Se oikeesti tuli mulle puskista, että haluut erota. Olit vihjannut jotain siihen suuntaan, mutta kun luin fb:stä, että oot sinkku... Vailla selityksiä, en oo saanu niitä edelleenkään. Sikskö, että mulla on syömishäiriö? Niin mä kuvittelin. Vaikka vähän outoa, että just nyt, kun mullakin on sen suhteen lähtenyt menemään paremmin. Ainakin vakuutit, että sulla ei ole ketään toista.
Ihan kun oisit vapautunu jostain kahleista kun pääsit musta eroon. Hehkutat elämän ihanuutta kaikkialla - mä en yritä etsimällä etsiä sun hyväntuulen postauksia, ne vaan hyppää mun silmille facebookin ja bloggerin etusivulta. Mä toivon, että sairaudet irrottaa susta otettaan, mutta pliis jätä ne parhaan sinkkukesän 2013 hehkutukset muualle. Sä nautit, mä en. Mä oon syvällä ja noi vaan rikkoo mua lisää.
Sanoit, että erotaan ystävinä. Miks sä silti vaan huudat ja kiroot mulle? Yritän käyttäytyä asiallisesti, mutta palaa hermo. Et edes tervehdi, saati kysy kuulumisia. Häilyn itsemurhan partaalla ja lisäät vaan vettä myllyyn, eikä auta yhtään että sun äitikin soittaa ja syyllistää. Yhtäkkiä oot muuttunu ihan toiseks ihmiseks, mihin sä katosit?
Nyt seurustelet uuden kanssa. Etkä pystynyt sanomaan sitäkään mulle kasvokkain. Myönnän, että sattuu. Näköjään meidän kaks vuotta ei merkannut mitään, tai sen kuvan alan saada. Nimittäin aika nopeeta toimintaa, kun vielä kuukausi sitten vannoit rakastavasi minua. Näinkö tää päätetään?
Oon katkera vanha kurppa, mutta yritän unohtaa.
Kyllä mun mielestä ero pitäis hoitaa jollain muulla tavalla ku muuttaa Facebookissa parisuhdetilanne sinkuks...
VastaaPoistaAnteeksi kun sanon näin suoraan ja saatan jopa loukata jotakuta.. Mutta suorastaan törkeetä toimintaa sun exältä! D: sä ansaitset parempaa! Tiedän unohtamisen okevan vaikeaa mutta usko pois, löydän vielä jonkun joka antaa sulle vielä enemmän. Ei jätä sua, ei ainkaan noin kamalalla tavalla. Tukee sua enemmän ku kukaan koskaan. Ei satuta sua noin. Ei vie sua itsemurhan partaalle. Usko mua. Sä ansaitset sen ja oon varma et se tapahtuu. <3 älä vaan luovuta.
VastaaPoistaIhmettelen tätä teidän eroa. Ankku on mielestäni todella ihana persoona, mutta tuollainen on mielestäni ihan liian törkeää käytöstä häneltä! Älä edes harkitse itsemurhaa, et oo turha ihminen tässä maailmassa. Olen tosi pahoillani sun puolesta, oot joutunut kokemaan niin kovia :( Paljon tsemppia Noora!
VastaaPoistaMä oon miettinyt, et olisko se helpompaa että ajattelis toisen henkilön kuolleen. Siis eihän se ole oikeasti, mutta se henkilö joka oli mun kanssa suhteeni aikana on kadonnut, ja tilalle tullut jokin ihan muu. Sitä henkilöä ei enää ole sellaisena :(. Tekis mieli sanoo, et aika auttaa. Mutta kun ei se mulla ainakaan ole toistaiseksi auttanut. Kun itse on se jätetty, hylätty ja ei toivottu henkilö.. Toinen hehkuttaa miten elämä on helppoa ilman mua. Samassa tilanteessa olen :(
VastaaPoistaMun tekisi mieli halata sua ja sanoa, että kaikki kyllä järjestyy. Tietenkin se on hieman vaikeaa netin kautta.
VastaaPoistaOlet tärkeä ja moni välittää sinusta.
Oon edellinen anonyymi, huomasin nyt et viesti lähti kesken.. Piti vielä sanoa, että muuttakaa ihmeessä eri asuntoihin ja heti. Jotkut ihmiset ilmeisesti voi lennosta vaihtaa kumppania, itse en vaan voi käsittää. Ei hän varmaankaan sitten ollut sulle oikea ihminen tai ainakaan sun arvoinen, kun heti otti uuden.
VastaaPoistaSe että Ankku on menny elämässä eteenpäin ei tarkoita ettei teidän yhteiset hetket ja ajat olis merkannu sille mitään. Ankku on menny elämässä eteenpäin ja that's it. Suosittelen sitä sullekkin, se on paljon helpompaa kuin jäädä vuosiksi itkemään toisen perään! Ankulla oli varmasti vaikeaa seurustella ihmisen kanssa jolla on syömishäiriö eli joka on jollain tapaa itsekäs, nyt saat olla ja pitääkin olla itsekäs! Mene ja pidä hauskaa, elämä on liian lyhyt siihen että itkee vain toisen perään! Voimahaleja!
VastaaPoistaPakko tähän todeta, että varmaan täällä ei paheksutakaan sitä, että a on mennyt elämässä eteenpäin - se on ymmärrettävää, jopa suotavaakin, mutta omata mielestäni on outoa, jos uusi seurustelukumppani on hommattu jo 3 viikkoa erosta. Varsinkin, kun kyseessä oli avoliitto, jota edelsi 2 vuotta kestänyt suhde ja kihlatkin oli suunnitteilla. Lisäksi kummastuttaa se, miten tympeä asenne a:lla vaikuttaisi olevan nooraa kohtaan. Eteenpäin elämässä saa mennä, mutta eron voi hoitaa toista kunnioittavasti, sen noora on varmasti ansainnut - facebookissa jättäminen ei minusta ole kovinkaan hyvä tapata erota.
PoistaSamaa mieltä. Jos ei enää halua seurustella ja jättää, voisi toista ja hänen ns.suruaan kunnioittaa ainakin niin kauan, että on eri kämpät eikä tarvii olla tekemisissä ja nähdä. Miksi ei voi olla peruskohtelias toista kohtaan?
Poistaelämä on liian lyhyt siihen että itkee vain toisen perään!
PoistaSitä itkemistäkään ei kyllä ihan saa lopetettua kuin nappia painamalla, tai ainakaan ei kuuluisi saada. Kaksi vuotta kestäneen suhteen sureminen on normaalia, A:n toiminta taasen ei. Melko mielenkiintoista, että voi kahden vuoden avoliiton jälkeen ottaa tosta noin vaan uuden. A ei ole sun arvoinen Noora. Sä ansaitset ja löydät parempaa. Elämässä menet eteenpäin kun sen aika on. Anna itsellesi aikaa surra ja etsi sellaisia asioita, millä on suhun positiivinen vaikutus. Älä ajaudu itsetuhoisuuteen jooko. Paljon voimia sulle. <3
Eron se kyllä on hoitanu kaikkee muuta kun oikein. Ihan vituilleen.
VastaaPoistaJa veikkaan, että uusi on vaan laastari. Että elämän ihanuutta pursuavat päivitykset sisältävät surua ja pahaa oloa erosta.
Jos ei, niin (näin ei saisi sanoa, mutta vitut siitä), hän on kusipää.
Kylä sä vielä löydät sen oikean. <3
VastaaPoistavoimia kovasti. <3
VastaaPoistaTsemppiä Noora! <3
VastaaPoistaTiedän että sulla on nyt varmasti sanoinkuvaamattoman paha olo, mutta mä voin vakuuttaa että ei sun elämä vielä tähän pääty. Sulle tulee tapahtumaan vielä paljon ihania asioita ja löydät jonkun ihanan ihmisen, jos vaan jaksat sinnitellä tän paskan ajan läpi ja antaa elämälle mahdollisuuden. Nää on kliseitä, tiedetään, mut tiedän myös omasta kokemuksesta että tosi uskomattomistakin tilanteista selviää, kunhan vaan ei luovuta.
Onko sulla jotain kaveria tai sellasta, kehen voisit tukeutua 100%? Ja oisko sellanen hyvä ratkasu, jos vaikka majailisit kokonaan vanhempiesi luona kunnes löydät uuden kodin? Musta tuntuu, että tällä hetkellä sun ei tee hyvää asua Ankun kanssa, kun haavat on vielä niin tuoreet.
Toivottavasti sun olo helpottaa pian!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistamun pitää kertoa tarinani... vuosikausia sitten, Aurorassa suljetulla osastolla, pohdin vakavissani itsemurhaa. olin kokenut epätoivoisen rakastumisen, pettymisen. en nähnyt valoa, halusin pois.
VastaaPoistasamaan aikaan toisella osastolla samassa talossa istui tuleva kumppanini, jonka kanssa nyt vuosikaudet avoliittoa takana.
olin jo lähellä hirttää itseni Aurorassa.
kunnes kohtalo (tai miksi haluat sitä kutsua) puuttui peliin ja sain siirron toiselle osastolle.
jossa rakkaani odotti.
tarinan pointti: älä IKINÄ luovuta!! onni voi olla aivan nurkan takana.
<3
Arvostan sun tapaa kirjoittaa ihan todella todella paljon. Sun tekstistä huokui tietynlainen tunnetila hyvin selvästi.
VastaaPoistaExäsi toimii oudosti? Ehkä hän on heikko, eikä kykene hyväksymään sitä, että elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista - ja että ennemmin tai myöhemmin jokaiselle tulee vastaan pienempiä tai isompia ongelmia; kukaan ei ole "täydellinen" ja elämä on usein kaukana täydellisestä.
Tuntuu pahalta sun puolesta - jokainen ansaitsee kuulla selityksen. Asiat olisi aina ihana selvittää. Kaikista pahimmalta tuntuu se, että kun olet miettinyt kaikkea peruuttamatonta, ja tämä sitten saa sut tuntemaan vielä huonommin :c
En kuitenkaan usko et hän tulee olemaan onnellinen nykyisenkään kanssa - miksi olisi? Varmasti hänkin jossain vaiheessa oppii, ettei keltään voi vaatia täydellisyyttä ja ongelmattomuutta.
Paljon voimia sinulle. Eirtyisen tärkeää on, että muistat, että sun ympärillä on hurjan paljon ihmisiä, jotka ei voisi elää ilman sinua. Ja tarkoitan sitä todella.
Toivotaan, että joskus hamassa tulevaisuudessa myös nuo suhdekiemurat lieventyvät - ehkä se selviääkin :)
Mä oon Ankun paras ystävä. Mä oon tuntenut sen 12-vuotiaasta asti eli 7vuotta nyt. Me ollaa oltu tosi läheisiä pari vuotta. Mä tunnen sen ja mä tiedän kuinka kiltti ja hyväsydänminen se on.
VastaaPoistaMua suututtaa iha vitusti,että mun paras ystävä haukutaan netissä. Te ette tunne sitä ettekä Nooraa,joten voisitte olla puuttumatta asioihin. Jos ei ole muuta kuin pahaa sanottavaa,kannattaa olla hiljaa.
Molemmat on hienoja ihmisiä,molemmissa on vikoja. Mun mielestä on hyvä jos erosta ei tee isoa juttua netissä,koska tässä tulos. Mun mielestä on hienoa,että Ankku jatkaa elämäänsä eikä jää kotiin itkemään. Ankku rakasti Nooraa aidosti ja oikeasti,mutta mikään ei ole ikuista. Ihmiset eroo ja löytää uuden,nii se menee,joten voivoi.
Mä oon itekki juuri eronnut,mut jätettii,petettii,valehdeltiin ja satutettii. Sanottiin "tapa ittes" ja kuinka paska ihminen olen. Mä en jäänyt siihen paskaan vellomaan vaan aloin elämään. Kaivoin esiin positiivisuuden ja yhtäkkiä tapasinki uuden ihmisen johon rakastuin. Loppupeleissä on kiinni siitä asenteesta. Erot ei oo helppoja ja ihmiset tekee paskoja juttuja,mutta elämä on sellaista. Sen ku hyväksyy,nii kaikki on jo aika hyvin.
Mulle on aivan sama mitä paskaa mulle tulee tästä,mutta Ankku on mulle tosi tärkeä ja sitä ei haukuta täällä eikä muuallakaan ! Mä en ymmärrä miksi ihmiset ei voi ajatella laajemmin asioita ja sitä,että iha oikeesti blogeista saa vaan hyvin pienen osan tietoonsa. Jos te olisitte tunteneet Ankun kuten minä,ajattelisitte eri tavalla. Jos te olisitte tunteet Nooran niinkuin Ankku,ajattelisitte eri tavalla.
Lopettakaa toi paskanjauhanta ja olkaa hiljaa jos ei oo mitää muuta ku yhyyyy ankku on kusipää ku jätti nooran jatkaa elämäänsä kommenttei. Hei HALOO OIKEESTI JOTAI RAJAA!
Ehkä täs ei oo kyse siitä, että jätti, vaa MITEN JÄTTI, ja miten on tilanne hoidettu loppuun.
PoistaTosta ei paljon hyväsydämisyyttä löydy, jos jättää facebookissa, ja viel tolleen, eikä kerro mitään syitäkään eroon. Eikös väkisinki tuu mieleen, että sillä on joku ollu jo odottamassa Ankulla valmiina? Ja onhan se ihan normaalia, että jos on rakastanu ja eroo, niin siihen saa syyn, ja jopa jättäjä "masentuis" hetkellisesti. Koska niin se vaan menee, jos toista on rakastanu sydämensä pohjasta.
Tää ei nyt oo sit mikään haukkumiskommentti, ei tarvii nostaa paskamyrskyä. Mut pienemmästäkin alkaa ton tyyliset ihmiset vituttamaa.
ja kyllä, oon joskus lueskellu Ankun blogia ja pitäny sitä mukavan olosena ihmisenä (ihan vaan sen blogin perusteella joo!!), mut on vähän se mielikuva särkyny.
Jotain rajaa, ryhdistäydys nyt vähän. Kukaan ei hauku Ankkua vaan hänen tapaansa hoitaa asiat.
PoistaVaikka tuntisitkin Ankun kuinka pitkältä ajalta se ei tarkoita, että tuntisit hänen kaikki puolensa. Ehkä hän on hyväsydäminen ja kiltti sinun kannaltasi katsottuna, mutta ei siltä kuulosta. Tietenkään tämä teksti ei anna objektiivista kuvaa siitä miten asiat ovat menneet, mutta ei kauhean hyvältä vaikuta jos kerran asiat hoidetaan facebookissa. Kuka oikein päättää kahden vuoden parisuhteen muuten kuin kasvotusten keskustellen kunnolla ja kertoen syyn sille miksi haluaa erota?
Etkä ehkä kuitenkaan ole paras saarnaamaan siitä, miten suuri asia erosta tehdään internetissä. Sen näkee, kun blogiasi sattuu selaamaan. Ihan yhtä lailla Noora kirjoittaa tunteistaan ja ajatuksistaan kuin sinäkin, joten ei kannata alkaa kritisoida.
Puhut kovin kylmästi siitä, kuinka tätä elämä nyt vaan on, vaikka juuri sinun pitäisi tietää, kuinka pahalta se ero voi tuntua. Sitähän olet siellä blogissasi useammassakin postauksessa itkenyt.
Joten älä arvostele muita, jos itse olet tehnyt ihan samaa. Jos noin kauheasti ottaa päähän niin kilju tyynyyn pls.
Jos jättää ekaa kertaa elämässään,ei ehkä osaa tehdä asioita oikein. Virheistä oppii ja kaikkea ei voi tehdä oikein.
PoistaAnkku ei ole jättänyt ketää facebookissa. Eikä sillä ole ollut ketään valmiina odottamassa.
Ja kyllä mun mielestä kusipää on jo haukkumista. Turha myöskään arvostella ihmistä netissä. Enkä oo väittänytkää että tunsin sen kaikki puolet,mutta tunnen kuiteki myös sen huonot puolet. Enkä halua,että sitä pidetään pahana ihmisenä sen takia,että on jättänyt jonkun TEIDÄN MIELESTÄNNE VÄÄRIN. Kuka loppupeleissä on täydellinen,tehnyt kaiken oikein jne. Ei kukaan. On vaa pakko puuttua muiden ihmisten elämää ku omassa ei ole kaikki hyvin tai parempaa tekemistä. Eiköhä Ankku oo jo ilman paska kommentteja oppinut.
Ja joo mä olen tehnyt ehkä itsekki mun eroista ison numeron netissä,mutta kukaan ei oo tullut haukkumaan ketään eikä tullut laittamaan Iidalle mitään paskaa tai muillekkaa. Siinä ero siis.
Kyllähä ero tuntuu pahalta,mut jos oisit lukenut vähä tarkemmi nii oisit huomannut,että mä oon kääntänyt kaiken paskan voitoksi ja tullut vahvaksi :)
No hei haloo, se voi viedä vähän aikaa. Kyse kuitenkin oli todella vakavasta suhteesta. Sitä ei välttämättä noin vain unohda.
PoistaDistressedfairy: ethä sä mitenkä vahvaks oo tullu tai voitoks kääntäny: oot vaan hypänny uuteen suhteeseen, koska et kestä olla yksin. siinä ei oo mitään vahvaa. kaikki voi löytää jonku kenessä roikkua, eri asia on opetella selviään yksin ja selvitä eroista yksin ja sit rakastuu jonaiin päivänä ihan oikeesti eikä vaan siks ettei kestä olla yxin.
PoistaEnnen ku edes tapasin nykyseni olen ollut onnellinen ja vahva sekä yksin. Oon ollut myös paljo elämästäni yksin ja pärjään myös yksin. Mutta hyvä ku sä tiedät kuinka vahva mä olen ja miten pärjään, oon tosi ilone ku randomit tietää sen paremmin:)
PoistaMä lähetän nyt sulle paljon voimia ja halauksen <3
VastaaPoistaSä oot oikeesti tosi tärkeä.
Oon lukenut sun ja eksäsi blogia/kommentteja satunnaisesti. Muistaakseni useampikin varoitti että menetät tyttösi jos et uurasta itsesi eteen enemmän? Olen itse sairastanut yli puolet elämästäni, mm. anoreksian/bulimian, jos se on itselle niin rankkaa, niin varmasti se on läheisillekkin. Ajattele tilannetta toisinpäin? Ei "terve" ihminen pääse "sairaan" ihmisen maailmaan, eikä tarvitsekkaan. Uurasta ensin itsesi tolpilleen ja suunnittele vasta sitten suhdetta, muuten saat vain takkiisi.
VastaaPoistaanoreksia on sairaus, joka laittaa pitkälle jatkuessaan monesti valitsemaan, sairaus vs. parisuhde. kumppani saattaa jaksaa katsoa sairautta aikansa- vuosiakin- mutta monesti läheisen voimat loppuvat jossain vaiheessa. se, että saa jatkuvasti pelätä toisen kuolevan unessa, tai löytyvän esim. asunnosta kuolleena kotiin palatessa.
VastaaPoistaoma mieheni jaksoi katsoa anoreksiaani muutamia vuosia, sitten oli tehtävä valinta. hän tai anoreksia. valitsin hänet. teki kipeää luopua jostain, joka oli niin pitkään osa minua, mutta se oli tehtävä. sairaudesta luopuminen. saavuttaa normaalipaino. pysyä siinä. lopettaa viiltely, laksatiivit, kaikki se. tietenkään en onnistunut yhdessä yössä, takapakkeja tuli. mutta toisen takia tein sen. (se olisi pitänyt tehdä jo itseni takia, mutta tässä tapauksessa motivoi ensimmäisenä läheiseni hyvinvointi ja jaksaminen.)
koita Noora nyt taistella! sairautta vastaan! itsetuhoisia ajatuksia vastaan! sä olet niin kaunis tyttö, että joku vielä haluaa sinut aivan omakseen, kunhan ensin palaat "elävien kirjoihin."
<3
Ihan käsittämätöntä...... rakas muista et mä oon täs.♡
VastaaPoista