2013/11/14

Ghost On The Dance Floor

Vikaa iltaa Saksassa ja huomenna ois sit lennettävä parillakin koneella kotiin. Odotan innolla mahdollisia lakoista aiheutuvia odotteluita kentällä...


Tänään tehtiin viimeisiä ostoksia keskustassa, ja sitä noloutta kun mun Visa Electron ei käynytkään joka kaupassa, käteinen loppu kesken ja Joonas makseli mun ostoksia. Vaatteita, teetä, suklaata ja viinaksia kotiin vietäväksi. (Koska sehän ei riitä, että oon juonut täällä alkoholia.. viitenä(?) iltana ja että ens viikolla lähdetään laivalle juhlimaan vielä lisää (ja tax freen kautta jos rahat riittää), pitää niitä varastoja aina olla.)
zzzeeebra!

Eilen kävästiin kattomassa paria baaria ja tyydyttiin juomaan vaan yhet. Nää täällä ei tunne käsitettä "pikkulauantai", oltiin ainoot asiakkaat ja listalta sai tilata enää olutta. Kahdeltatoista ulos ja Burger Kingin kautta jäätymispisteessä takaisin. Sain hienon kruunun, mut hukkasin sen matkalla :DD


Bisseä, koska Saksa.
Yhen angsti-itkukohtauksen sain tossa joku ilta. Olin melkeen koko päivän ollu kiukkunen, kaikki ärsytti. Kauppamatkalla kuitenkin tajusin, että yritän vain peitellä ahdistustani. Teki mieli huutaa, hukkua pimeään ja juosta auton alle. Rutistin sitten paperipussin palloksi ja heitin sitä niin pitkälle kun jaksoin (ei lentäny ihan yhtä pitkälle kun tennispallo aikoinaan, puikula, lihakseni ovat surkastuneet!) Kun tultiin sisään, lukittauduin vessaan naarmuttamaan rannetta hakaneulalla... Enkö parempaa keksinyt?! Sitten pokkana vähän jäätelöä naamaan, Once Upon A Timea jakso, ja kun jäin sen jälkeen yksin huoneeseen en pystynyt enää pidättelemään itkua. Ei mua oikeestaan syömiset ahdistaneet, vaan tuli taas semmonen "Yhyy, tapan mun parhaan kaverin (=anoreksian), kuolisin mieluummin ite. Mitä sä kuvittelet tällä saavuttavas, paremman elämän? HAHAHAHA! Läski sä vaan oot."
Kun sain reilun tunnin päästä rauhoituttua, menin suoraan syömään vaikka muut vakuuttelivat, ettei minun tarvitse jos se noin ahdistaa. Mutta kun syömättömyys ei ole vaihtoehto, ahdistusta ei voi ikuisesti paeta.

Whihihiii! Poikaystävä lupas mulle yllätyksen ja siinä se tosiaan onnistui! Nyt mun n. kuukauden takainen sushi- / skumppayllätys ei tunnu enää miltään. Tänään päiväunien jälkeen odotti yläkerrassa hierontapöytä, rentouttavaa musiikkia, öljyjä ja tuoksuja. Sain puolen tunnin selkähieronnan ja oli kyllä ihanaa :) Osaan nykyään rentoutua helposti, kiitos lukuisten fysioterapioiden ja rentoutusryhmien, muistan ajat kun en suostunut makaamaan paikoillani, saatika että olisin pystynyt ahdistukseltani hengähtämään. Mut joo, kiitos ♥

PS. koon 23 pillifarkut kiristää D---: Tätä paisumisen tunnetta.
Koska Joonas halusi välttämättä tehdä kollaasin kun  se opetteli kuvaamaan.
(Ja mul oli maailman hienoin porkkanakakku!)

23 kommenttia:

  1. teet upeaa työtä itsesi ja elämäsi eteen, hyvä! <3

    ihana tuo hierontaylläri, oi!

    VastaaPoista
  2. Eeppiset tennispallonheittokisat..... hyvä kun mun lensi verkon yli!

    - puik

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nouy (en jaksa kirjautua)15.11.2013 klo 0.50.00

      Mä halusin aina heittää, koska olin paras ja Jellaa ärsytti :D Vaik loppuvaiheessa ketutti suunnattomasti kun kunto laski, enkä saanutkaan palloa koko kentän yli

      Poista
  3. Vaihtelevia fiiliksiä siellä Saksan-maalla, mutta pääpiirteittäin varmaan hieno ja hyvä matka? Ainakin oli kiva lukea tämä viimeinen postaus; hienosti olit ratkonut vaikeitakin tilanteita terveyden puolesta... Nyt eikun tervetuloa takaisin Helsinkiin, toivotaan tosiaan että siivet kantavat tänne asti... ;) ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matka oli kyllä todella vapauttava, vaikka on ihanaa taas kuulla suomea. Olin Münchenin kentällä ihan ihmeissäni kun ymmärsi mitä vieraatkin ihmiset puhuvat :D

      Poista
  4. Hyvä vaan jos vähän kiristää, ei 23 tuumasten farkkujen pitäiskään mahtua kuin lapsille. >:|

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä täällä, itselleni ainakin terapeutti aina sanoi että niin pienten housujen ei ikimaailmassa kuuluisikaan sopia. Sama esim 32-kokoisten vaatteiden kanssa. Lasten vaatteet ovat nimeltään lapsille tarkoitettuja ihan syystä.

      Poista
    2. Onneks mul on kaiken kokoisia housuja, ei haittaa jos parit jää pieniks ;)

      Poista
  5. Heippa!

    Saksan matka kohta takana ja paluu Suomeen häämöttää. Kiva, että olet osannut ottaa ilon irti ja tutustua vieraaseen kulttuuriin. Todella hienosti ratkaisit ahdistuskohtauksen ja aikasi ryvettyäsi, kokosit itsesi ja jatkoit elämää. Ahdistukselle ei pidä antaa valtaa, se olet sinä, joka päättää, ei anoreksia! Hienosti selvisit viikosta, saat olla ylpeä itsestäsi! Turvallista kotimatkaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja hienosti pääsin melkein uuden vuoden painotavaoitteeseen! Kuvittelin, että painoa olisi tullut yli tuplasti enemmän, mutta näköjään saan syödä aivan järjettömiä määriä, jotta päästään ylöspäin..

      Poista
  6. En voi ymmärtää jatkuvaa nuoleskelua "teet hienoa työtä itsesi kanssa" ja plaaplaa. Siinä vaiheessa voin ylistää sua, kun olet lähelläkään normaalipainoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon neljän kilon päässä siitä mitä oon ikinä enimmillään painanu..

      Poista
    2. Mut et oo ollu ikinä normaalipainonen.

      Poista
    3. En ookkaan, siks se pelottaa niin hitosti.

      Poista
  7. mistä oot ostanu noi leo sukkkikset?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos vaan muistais, ne on aika vanhat.. :/ GT:sta varmaan aikoinaan.

      Poista
  8. "Mutta kun syömättömyys ei ole vaihtoehto, ahdistusta ei voi paeta ikuisesti."

    NÄIN. Onn odottanut tätä lausetta sulta niin pitkään, ja nyt sä kirjoitit ja tajusit tämän. Oon tajuttoman ylpeä susta. Sinä määräät, milloin on haluat/pitää syödä; ei anoreksia.
    Ja hyvä vaan että farkut kiristää! Ei ton kokosia pöksyjä pidä kenenkään käyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän vielä muistaa pitää tän mielessä ;) Ja saa syödä myös mitä tekee mieli, eikä aina sitä vähäkalorisinta.

      Poista
  9. Mistä olet löytänyt noin kultaisen kaverin?

    VastaaPoista
  10. En mä löytäny, ku se löys mut :---3

    VastaaPoista
  11. Tarkoitukseni olikin udella, että missä tapasitte ja miten päädyitte yhteen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etin festariseuraa netistä (lollollol) ku olin menos yksin, nähtii, hengattii Rock The Beachissa ja oikeestaan koko loppu kesä :)

      Poista