Colors Of The Wind

Oltiin eilen Linnanmäellä katsomassa Sallan ja Miron matka maailman ympäri:n keikkaa! Mentiin Mayan kaa sen verran ajoissa, että nähtiin suurin osa Milla Ruminki esityksestä. Leikin paparazzia, kun kerrankin olin jaksanut raahata järjestelmäkamerani mukaan. Rakastan mun Niksuu.

Mut voi, kuinka noilla oli kaikki niin hienosti tehtynä, Miro osaa! Salla hyppeli urheesti lavalla vaikka on ollu tappo-kipeenä. Ei itketty, mutta onko pakko soittaa kaikki itkubiisit peräjälkeen? Ja tosta tytöstä lähtevä ääni :) ♥

Vaikka me oltiin SMMMY:n true-fanit nro 1, suurin osa yleisöstä oli tullut katsomaan Olavi Uusivirtaa. Joten ennen kuin jäätiin eturiviin tunkevan ryysiksen alle, paettiin Mayan kanssa, törmättiin Emmiin ja varastettiin Salla meiän mukaan! Meiän piti ottaa lipun kaa hienoi kuvii, mut peilikuja vähän vaikeutti pysyy asiallisena.

Oli ihan uskomaton valaistus yhdeksän aikaan illalla, joten minä tylsänä ja väsyneenä keskityin ihmisten sijaan enemmän huvipuiston tunnelmaan. Valaistut laitteet ja tumma taivas sai aikaan aika erilaisen fiiliksen kun keskellä tulikuumaa kesäpäivää.

Pääsin ilmaseks laitelipulla Ukkoon, suostuteltii E & M eturiviin ja käkätettiin niitten reaktiolle koko kyydin ajan. Oli kyl vuoden paras ajo, ilman "lämmittelyä" lällymmissä laitteissa ja ylös-alainen öinen Stadi. Wuu-u-u!

¡¡¡ Ainii, tällä alkaa kaks ruotsin kurssii (lukion rub2 ja rub3, joista edellisen olen jo suorittanut) maanantaina. Alotetaan kevyesti: kahdesti viikossa parille tuplatunnille. Istumista.. 3h melkein putkeen? Toivotaan vaan, että keskittyminen riittää noin pitkäksi aikaa kerralla. Polillakin uhattiin lyhentää mun käynnit puoleen tuntiin, ku ei muka aivojen kapasiteetti riitä. Mut apua, viimeks oon saanu jotain suoritettuu yli kolme vuotta sitten :DD !!!