2016/08/22

Food is not your enemy

Siitä huolimatta, että on ollut vaikeaa, olen syönyt suht' hyvin. Olen myös kesän aikana huomannut, että ruokailupaikalla ei ole enää juurikaan merkitystä. Tietysti syön mieluiten yksin kotona, mutta esimerkiksi ravintolassa tai sukulaisilla käyminen sekä tietämättömyys siitä mitä eteensä saa, ei tuota enää hirveätä ahdistusta. Myöskään (terveiden ihmisten) seura ruokailutilanteessa ei aiheuta juuri päänvaivaa, mutta toisen syömishäiriöisen kanssa iskee väkisin vertailu päälle ja alkaa kelailla päässään kaikkea turhaa.

Olen kokeillut innoissani taas kaikkea uutta, itsetehtyä ja valmista. Niin se vain menee, että kun tarpeeksi monta kertaa haastaa itseään jollain tietyllä ruoka-aineella, pelko taustalta pikkuhiljaa häviää.

Mitä kaikkea olen reilun kuukauden aikana syönyt? Tässä vähän osviittaa siitä kännykkäkuvien muodossa:

aamupaloja
Ehdottomasti useiten syön aamulla puuroa, yleensä erilaisten siementen ja maapähkinävoin kanssa. Mulla menee syömiseen vieläkin aivan tuhottomasti aikaa, joten kiireaamuina syön leipää. Parhaaksi leivänpäälliseksi on valikoitunut savunmakuinen vegejuusto ja uutena tuttavuutena soijaleikkele. Kesäloman aikana olen saanut totutella myös muroihin ja jogurttiin, kun puuron keittäminen ei ole ollut mahdollista. Olen syönyt hirveät määrät nektariineja, persikoita ja aprikooseja ja surettaa jo nyt, että sesonki on lopuillaan.

lämpimiä ruokia
Mulle keitot on jostain syystä olleet aina vaikeita, sillä liemen kanssa on vähän sama kuin mehujen ja muiden "juotavien kaloreiden" kanssa. Silti oon tehnyt pariin kertaan kesäkeittoa ja leiponut lisäksi sämpylöitä (koska  ateriasuunnitelman mukaan keiton kanssa 2 leipää, eikä mikään oo parempaa kuin itsetehty leipä). Kaapista löytyy valmiskeittoja pahan päivän varalle, ja semmoinen yhdistettynä vihikseen aka kasvislihapiirkkaan = big recovery win.

Kävin siskon kanssa myös laivan buffetissa ensimmäistä kertaa sitten lukion ykkösristeilyn. Vege-vaihtoehtoja Viking Gracella oli hyvin tarjolla, mutta jos olisi vegaanilinjalle lähtenyt, niin lautanen olisi täyttynyt pelkistä soijapavuista. Buffan jälkeen olin ihan ähky salaateista, sienipiirakasta, sushista, mansikoista, jäätelöstä kinuskikastikkeella ja macaroneista.

Perhetuttujen mökillä tuli grillattua soijanakkeja, jotka upposivat myös lihansyöjille testimielessä.
Mummolassa söin itse tehtyjä pinaattilettuja ja niitä mahtui vatsaan aikakin kymmenen puolukkahillon kera.

Veneellä söin valmiskasvispyöryköitä, kun muilla oli jotain lihaa/kalaa. Mua ahdisti usein ruokailuiden väliin jäävä liian lyhyt aika, koska ainoana meri-hyvinvoivana söin kunnon lounaan ennen rantautumista. Pariinkin kertaan söin eri aikaan kuin muut vasta käytyäni tutustumassa saareen. Onneksi äiti oli kuitenkin seurana, ja sain syötyä muiden tapaan feta-pastaa tai papukastiketta tacolastujen kera.

Kotiin päästyäni ostin ensimmäistä kertaa Hoviruoan kasvispihvejä, jotka upposivat ihan sellaisinaan. Sain myös vihdoin tehtyä itse seitania, mutta näin ensikertalaisena voin sanoa, että maustamisessa on vielä parantamisen varaa ennen kuin lähden jakamaan reseptiä.

välipaloja
Välipalaksi syön yleensä leipää ja hedelmiä, mutta välillä uskaltaa poiketa tavallisesta. BareBarit jonkun juoman kanssa ovat osoittautuneet pelastukseksi, jos pitää tankata liikkeessä. Oon myös itse tehnyt porkkanakakkua ja koristellut mansikoilla täytekakun. Veneellä Maarianhaminassa sain haastettua itseni ja kävin ravintolalounaan jälkeen Hesessä syömässä soijatikut, ja seuraavana päivänä kaupasta löytyi alennuksesta Magnumeita ennen laivaan menoa...

En kuollut mihinkään, joten uusien makujen kokeilu jatkukoon :)

12 kommenttia:

  1. Tykkäsin tästä ja luen myös jatkossa mielelläni vastaavanlaisia postauksia. :)

    Hyvän näköisiä ruokia ja annoksia. Olet selvästi nähnyt vaivaa ruokien tekoon ja kauniisen asetteluun. Minullekin ruokien ulkonäkö on tärkeää ja on kiva istua syömään kun on ensiksi valmistanut ravitsevaa ruokaa.

    Tästä sai kivoja vinkkejä myös omaan ruokavalioon. Etenkin porkkanakakku ja erilaiset syömäsi lämpimät kasvistuoat voisivat olla mieleeni. :)

    Ihana lukea ja katsoa terveellä pohjalla koostettuja aterioita, sillä huomaan, että se motivoi itseäkin kohti riittävää syömistä.

    Hurjasti tsemppiä sinulle ja mukavaa syksyä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos tykkäsit :) Kuvaan ruoat terapeutille Recovery record -sovellukseen ja perfektionismin takia ne tulee yleensä myös aseteltua kivasti. Ja jos tällaiset postaukset inspiroivat myös muita kokkailemaan, kokeilemaan ja syömään, niin voin tietysti tehdä samanlaisia myös jatkossa.
      Hyvää syksyä sullekin :)

      Poista
  2. Lasketko sä kaloreita, tai ootko joskus aiemmin laskenu? Mä en tiiä miten siitä voi päästä eroon, mul on ollu se ongelma jo yli vuoden ja se on kyllä aika rasittavaa ku joka päivä pitää tietää kaikki kalorit mitä on syöny :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus laskin light-limujen ja purkankin kalorit, koska ne veivät suuren osan itselleni asettamasta kalorimäärästä / päivä. Mua on osittain auttanut uusien tuotteiden, joiden kalorimäärää en tiedä enkä katso, kokeileminen. En oo myöskään ikinä punninnut syömisiäni, joten mun kalorien laskeminen on ollut aina vähän arviointia.
      Eniten mua on kuitenkin auttanut osastolta tarttunut tapa laskea kaloreiden sijaan määrät desilitroina ja kappaleina, sekään ei ole tervettä, mutta mun mielestä pienempi paha kuin koko ajan raksuttava kalorilaskuri aivojen perällä.

      Poista
  3. Tätä oli kiva lukea kun oli niin ihanan värikkäitä kuvia ja herkullisen näkösiä ruokia!! Mun valmis pinaattiletut kalpenee sun ruokien rinnalla :D

    Tälläisiä lisää!!! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään tehä ruokaa, nyt kun vihdoin uskallan sitä itsekin maistaa :D Tulee lisäksi paljon halvemmaksi kuin ostaa valmista - mausta puhumattakaan.

      Poista
  4. Tiäkkö Noora, kun musta tuntuu että pääset vielä lopullisesti irti syömishäröstä. Ja muita asioita työstät kunnes nekin on selätetty. Koko maailma on sulle avoin.

    VastaaPoista
  5. Ihana kun oot selvästi huolella asetellu ruuat ja ne on niin nätin ja houkuttelevan näkösiä! Mun ruoka-annokset on sellasta maistuu hyvältä näyttää rändom mössöltä -luokkaa :D

    Mutta hyvä juttu että vaikka onkin hankalaa niin oot silti kokeillut uusia juttuja ja iha huippua että itse syöminen on helpottanut (ainakin sen paikan kohdalla siis) myös. Toi toisten toipuvien (tai sitten sairaiden) kanssa syöminen on rankkaa, mutta jos ja kun tälläsia tilanteita tulee niin muista että sun syömisten ei tarvi olla millään tavalla sidoksissa siihen mitä toinen syö/ei syö. Ahdistavaahan se on, mulla on kaveri jolla on vielä toipumiseen matkaa ja meidän yhteiset ruokailut on vähän... tunteita kiehauttavia. (Yritän siis olla neutraalisti mutta kaverini kommentoi jatkuvasti ÄÄNEEN sekä omia syömisiänsä että minun syömisiä - rankkaa syödä normaalisti vaikka koenkin olevani jo lähes terve.) Niistäkin selviää ja se ahdistus mikä tarttuu on usein sen toisen siirtämää ahdistusta... mutta siis hirveästi voimia näihin. Meni vähän höpöttelyks mut muutenkin, tosi ihana lukea tämmöstä täällä! :)

    VastaaPoista
  6. Voi että oli Kiva postaus!
    Saako kysyä et tapahtuiko Sun hormonitoiminnalle mitään? Itse en Oo saanut menkkoja takaisin alkamaan vieläkään..

    VastaaPoista
  7. Mä toivon et pystyisit selättää syömishäiriön <3 Isoja tsemppejä sulle <3 Ja siis, soijanakit ja vihikset on parasta herkkua ikinä! Niistä puheenollen, taidanpa laittaa yhden vihiksen itselleni välipalaksi heti :D

    VastaaPoista
  8. Oi nam! Täällä ollaan hirveen onnellisia ja myötäeletään sun onnistumisia. Tuli nälkä kun katoin näitä kuvia!

    VastaaPoista