2013/05/30

Love Me Or Leave Me

En oikeen tiedä mistä alottaa, tekisi mieli purkaa kaikki pas*a, mutta tiedän, ettet halua kaikkia nettiin. Ja on mullakin sen verran itsesuojeluvaistoa, etten ihan kaikkea elämästäni kirjoita.

Ei rakkauden tarvitse olla vaikeeta
Se on oikein, jos se tuntuu oikeelta
Sano kyllä taikka ei,
Joko haluat tai sä katoat
Mua armahda nyt älä leiki mun tunteilla.


Me erottiin, vuoden ja yhdeksän kuukauden seurustelun jälkeen. Yhteinen kämppä, tiedossa jo millaset kihlasormukset. Puhelimessa sovittiin, että tää ehkä loppuu ja on keskusteltavaa. Silti järkytyin kun näin sut facebookissa merkattuna sinkuksi, odotin, että voitais puhuu tää kasvotusten, mutta sä olit ymmärtänyt että se on loppu jo. En siis syytä, tuli vaan tunne että jätit mut netissä...

Kuihdun ja kuolen kun ootan sua vain
Lopeta, älä kiduta!
Rakkautta pyysin mut mitä mä sain?
Surua, jämäpaloja
.

Ajattelen sua koko ajan, yritän vihata onnistumatta siinä. Vielä viikko sitten vannoit rakastavasi mua, suutelit ja nukuit vieressä. Valhetta. Tänäänkin sanoit rakastavasi minua, mutta eri tavalla kuin ennen. Ymmärsin sen toisin, luulin, että meillä on kaikki taas hyvin. Jokin selvästi ahdisti sua, mutta en mä tajunnu että syy olen minä. Siks tää tuli yllätyksenä. Olin valmis pistää poikki, mutta sä olitkin tehny sen jo.

Älä pohdi ja mieti ja harkitse vastausta
Sillä järjellä turha on punnita tunteita
Sano kyllä taikka ei
Sano sana vaan ja me erotaan
Tai päätä mun luokseni jäädä ja uskaltaa
.

Nyt me ollaan kämppiksiä. Niinkuin papereissa lukee. Parhaita kavereita. Vai ollaanko? Mä annan sulle tilaa, ennen Italianmatkaa asun porukoilla. Juhannuksena toivottavasti voin suhtautua suhun jo paremmin, vihaamatta, itkemättä, olematta surullinen. Ehkä juhlitaan yhdessä? Koska meillä on yhteinen koti, enkä halua sua pois mun elämästä.

Väitän, että kaikki on hyvin, mutta voi! kun tekisi mieli turvautua anoreksiaan. Mä en syö, tai sit oksennan, houkutteleva ajatus. Tai sit musta tulee alkoholisti. Viinapullo valmiina korkattavaks, kaapissa likööriä ja kaljaa.

Oli tänään sisätautilääkärin aika, kaikki on melkeinpä hyvin ja matkalle lähtemisessä ei ole mitään estettä. Lanugokin kuulemma lähtee käsistä kesän myötä kun ei enää tarvita karvakerrosta lämpimänä pysymiseen. Toivottavasti sitä ei tarvitse kasvattaa syksyllä uudestaan! Aion nauttia kesästä ja syödä Italiassa pizzaa ja oikeeta jäätelöä! En anna vastoinkäymisten lannistaa, vaan jatkan taistelua. Ehkä yksin, mutta kuitenkin!

27 kommenttia:

  1. Voi ei, tsemppiä sulle :/ Ero on aina kauheeta, hyi hitto jos mun poikaystävä päättäis että haluais erota, mun elämältä putois pohja sillon...

    -Kesha

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin putos pohja multakin, luulin, että meistä vielä tulee jotain.. Musiikki pelastaa.

      Poista
  2. Voi pientä... ): Voimia!!<3

    VastaaPoista
  3. Erot on hirveitä ja varsinkin, jos vielä rakastaa. Helpointa on erota, kun kummallakaan ei ole enää mitään tunteita jäljellä. Tiedätkö miksi Ankku halusi erota, tai miksi sen tunteet on muuttuneet?

    Toi kämppistilanne on varmasti aika kivulias. Onneksi pystyt asumaan porukoillasi sen aikaa. Muista että kaikesta kuitenkin selviää, jopa rakkaan ihmisen menettämisestä. Älä silti lähde anoreksian pyörteisiin, pilaat elämäsi pahemmin sillä. Koita pysyä pinnalla.

    Paljon voimia sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä saan onneks tilaa ton matkan takia. Enkä ees tiiä miks en riittäny, tuntuu vaan, että ton työharjottelun myötä kaikki muuttui. Ennen sitä kaikki oli hyvin... Tai ainakin luulin niin.

      Poista
  4. Voi ei :( pysy nyt vaan vahvana, kauheesti voimia! <3

    VastaaPoista
  5. Voih, olitte luotuja toisillemme, mutta kaikki loppuu aikanaan. Toivottavasti jatkatte ja pysytte hyvin ihan ystävinä :) Paljon tsemppiä sinulle jatkoon!

    VastaaPoista
  6. voi kulta, ihan kauheeta, hirveesti voimia ja älä nyt vaan anna ittes romahtaa ! nähdään hei pian, voitais vaikka mennä kahville tai jotain? tsemppiä <3

    VastaaPoista
  7. Mä oon tosi pahoillani noora, mutta eroista seuraa vain hyvää :) jos yhtää helpottaa nii juuri eronneena ihmiset sanoo vaa kuinka iloinen oon kokoajan ja se johtuu just siitä erosta. Tottakai mul on ikävä ja pahaki mieli,mutta mun koko elämä ja asenne on muuttunut. Mä oom alkanut taas elämään ja oon onnellinen suurimmaks osaks. Tieteki teil iha eri asia, mutta oikeesti älä luovuta!<3 Selviät kyllä. Ja juo, sekoile ja muuta,seki auttaa, se on yks tapa selvitä. Toivon,että voidaan silti moikata ku nähdään ja ois kiva vaikka siel rock the beachis törmää :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti sinkkuelämä ja sekoilu pitkän suhteen jälkeen on vapauttavaa ja hauskaa, mutta mä en pitäisi sekoilua minään parhaimpana apukeinona kuitenkaan. Siinä voi rikkoa itsensä entistä pahemmin. Kun mä erosin joitakin vuosia sitten ensimmäisestä tyttöystävästäni, alkoi sellainen sekoilukierre että harrastin paljon yhdenyön juttuja, join ja jouduin putkaankin. Musta se aika oli tosi kamalaa ja jälkeenpäin ajateltuna mun olis pitänyt ottaa ihan rauhassa vaan.

      Poista
    2. Kyl mäkin oon miettiny, et lähtisin noihin irtosuhteisiin, mut ei näköjään kannata.. Kunhan joku hyväksyis.

      Poista
  8. voimia paljon! sä selviät kyllä, kunhan et nyt pakenis anoreksiaan!!
    <3

    VastaaPoista
  9. Älä jooko anna sairauden käyttää tilannetta tekosyynä. Pidä toi asenne, mikä viimeisistä lauseista puskee läpi. Sillä se on tervettä, se on 100% sinua! Itseäsi varten sä paranet, et muiden takia (vaikka tietenkin kaikki ovat siitä enemmän kuin iloisia).
    Ero satuttaa, mutta sulla on edessä vielä paljon ihania asioita. Tosi paljon voimia sinne♥

    Oi ihanaa, toivottavasti tää talviturkki tosiaan lähtee pois! Mä jo pelkäsin, että joudun viettään kesäni lumimiehen näköisenä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tällä hetkellä asenne, että "kostoksi" parannun. Saapahan tyttö nähdä mitä menetti. Noei :D

      Mäki tosiaan toivon, että turkki lähtee ees osittain pois, tarvis häpeillä vaan käsien arpia.

      Poista
  10. voi ei yritä pärjäillä olitte niin söpöjä :c puhukaa viel asiat selviks!!♥

    VastaaPoista
  11. Voimis Noora, elämä voittaa vielä ❤

    VastaaPoista
  12. voi kurja :( voimia multakin! Nähään kesällä

    VastaaPoista
  13. Sun postauksesi antoi taas ymmärtää, että vaikka nyt onkin vaikeaa ja ero raastaa, niin silti aiot päästä eteenpäin ja uskot tulevaan. Sussa on päättäväisyyttä ja on hienoa, jos pystyitte eroamaan ystävinä, kaiken ei tarvitse loppua. Ja anoreksia ei ole se oikea tie, elämässä on niin paljon muutakin. Tsemppiä Noora! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritän uskoa, että elämä vielä voittaa :)

      Poista
  14. Vika lause kuulosti hyvältä!! Paljon voimia Noora, oot vahva ja selviit tästä!!!!
    Älä anna anoreksian enää voittaa, tai viinankaan. Nyt taistelet hyvän elämän puolesta! Sä ansaitset sellasen. Oot liian monelle liian tärkeä menetettäväksi. <3
    -pinja

    VastaaPoista
  15. eksyin lukemaan vanhoja postsuksia, jäin miettimään että sairastiko ankkukin anorexiaa?
    olet vahva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairasti, vaikka tätä en saisi ehkä mainitakaan...

      Poista