2013/06/20

Lost In The Darkness

Hukun näihin yksinäisiin iltoihin. Elämä on pysähtynyt. Kaikki muut liikkuvat, mutta minä olen paikallaan ja se sattuu. Toivon, että olisin jossain muualla. Ei ole mitään syytä jatkaa ja itken pahaa oloani saamatta unta. Kaupunki kuolee juhannuksen myötä, on hiljaista. Enkä kestänyt kohdata sinua selvinpäin, joten join ennen kuin uskalsin tulla kotiin. Ei merkkiäkään, että olisit kaivannut minua poissaollessani, vaikka olit paras ystäväni nämä vuodet. Kepeä tunnelma, kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja suljet oven perässäsi. En aio enää itkeä takiasi, mutta kyyneleitä on vaikea estää.

Italianmatka tuli hyvään saumaan, irtiotto arjesta. Lupasin pysyä hengissä ja sen tein, kotiinpaluu vain oli isku vasten kasvoja. Keskityin etelässä nauttimaan elämästä, ruskettamaan itseäni rannalla, syömään jäätelöä ja pizzaa. Suomessa vain pilvet peittävät taas auringon, tekevät maailmasta pimeän ja karun. Huomaan kaipaavani aineita sekoittamaan pään.

Vihaan itseäni, haluaisin vain kadota ja rikkoa peilikuvani. Yritän rakentaa itseäni uudelleen: hiukset, vaatteet, lävistykset uusiksi. Jatkan elämääni, mutta siitä ei tule mitään. Olen tukeutunut kavereihini, mutta väkisinkin päiviin jää yksinäisiä hetkiä. Ja silloin romahdan, ajatukset valtaavat pään ja mieleen nousee tuhannesti kysymyksiä. Etkä sinä ole siinä antamassa vastauksia, jätit jälkeesi mustan aukon, lähdit selittelemättä ja jätit minut pimeään.

Haluan pois niin kovasti.

10 kommenttia:

  1. Taistele!♥ elämä voittaa vielä

    VastaaPoista
  2. Voisinpa olla sun tukena, samaistun aika hyvin tähän tekstiin... Odotin jo postausta, sun blogi on ehdottomasti yksi mun lemppareista. Tsemppiä, voi hyvin. ♥

    VastaaPoista
  3. hyvä, että sulla oli edes matkalla hyvä olla. sekin on jo jotakin. :)
    koitahan taistella täällä suomessakin elämän puolesta.

    VastaaPoista
  4. Voi sinua <3 oli ihana törmätä tänään, jos joskus tuntuu siltä niin näkisin ja juttelisin sun kanssa mielelläni myös pidempäänkin ja ihan kaksin :)

    VastaaPoista
  5. Itsellä vähän samanlainen tilanne, meinaan hukkua yksinäisyyteen. Mutta ehkä tää tästä, aurinko tulee kyllä vielä esiin, pitää vaan luottaa vaikka vaikeeta olisikin. Hirmusesti voimia! <3

    VastaaPoista
  6. Mä oon tässä <3 puhelinsoiton päässä!

    VastaaPoista
  7. Tervetuloa takaisin kotiin! Kiva kun olet taas kehissä, mutta kurjaa että elämä paiskii heti päin nassua... :( Onneksi oli tuo Italian-matka edes hiukan helpottamassa oloasi. Ymmärrän tosi hyvin yksinäisyytesi, mutta yritä pikkuhiljaa työstää ja jättää menneet taaksesi. Jooko. <3

    VastaaPoista
  8. käy tsekkaas tää blogipostaus:
    http://satumaailmasta.blogspot.fi/2013/06/anna-elaman-voittaa.html

    anto ainaki itelle toivoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Kummasti" tätä postausta nyt levitetään kaikkialla..

      Poista
  9. Voi sua :--( Ootko saanu painon pidettyä kumminkin hyvin vaikkei muuten mee kovinkaan loistavasti..? :--(
    Hirmusti tsemppiä!! Sä selviit kyllä<3 oot voimakas ihminen ja oot todistanu sen jo kaikille sun ympärillä oleville!!


    pinja

    VastaaPoista