Lähdin Italiaan asenteella, että koska on pari päivää aikaa syödä oikeasti
hyvää ruokaa, niin unohdetaan syömishäiriöpiinaaja ja nautitaan! Suurimmaksi osaksi onnistuikin, muttei se vaan toimi niin että otetaan "lomaa" sairaudesta kun siltä tuntuu.
Oltiin perillä noin kymmenen aikaan aamupäivällä. Koneessa olin syönyt juustosämpylän aamupalaksi, kun ei muutakaan vegevaihtoehtoa ollut tarjolla.
Aika pian suunnattiin lounaalle ja napsin mä oman annokseni lisäksi palasia siskon pizza margheritastastakin.
|
endiivi-papukeitto parmesaanilla |
|
ruokajuomana lähes poikkeuksetta Cocis Zeroa |
|
Hasselpähkinä-, kermakaramelli ja kinder-jäätelöä |
Illalla käytiin uudestaan ravintolassa. En meinannut osata päättää gnocchien, tortellinien ja perus pastan välillä.
|
Alkupalaksi bruschettaa |
|
söin koko tomaattipastan! |
Ei aavistustakaan millon oon viimeksi saanut syötyä näin paljon päivän aikana oksentamatta. Ja iltapalaksi vielä omena, kaikki oli varmaan aika yllättyneitä :---D
Ekan päivän jälkeen en enää muistanutkaan kuvata kaikkia aterioita, enkä uskaltanut kantaa sateen takia kameraakaan joka paikkaan mukaan.
Aamupalalla söin yleensä teen ja hedelmän kanssa joko leipää tai muroja soijamaidolla. Sharonit/persimonit/khakit oli tuolla jotenkin aivan erilaisia kuin Suomessa, kuoret oli kitkeriä ja niissä oli jättisiemeniä.
|
pizza ai funghi, eli sienipizzaa! |
Matkan aikana söin peräti kaksi kertaa pizzaa. Kaloreita en laskenut ja järkeilin, ettei pari lättyä paisuta muutamassa päivässä monella kilolla. Viimeksi taisin uskaltaa syödä pizzaa kesäkuussa Pridejen jälkeen.
|
lisää bruschettaa |
|
välipalaksi vetelin joku päivä sipsejä
- ja kaupasta löyty tosi hyviä murokeksejä |
|
Vikan illan jälkiruoka: tiramisu |
Kuvaamatta jäi ainakin oma tekemä linssi-tomaattipasta siltä illalta kun en lähtenyt mukaan ravintolaan. Joku päivä söin munakasta ja salaattia, mutta oli niin nälkä, että muistin kuvaamisen vasta kun annoksesta ei ollut juuri mitään jäljellä. Juhlien etkoilla oli kuohuvan lisäksi tarjolla oliiveja, juustoja ja leipätikkuja. Jäätelöä tuli maistettua myös muissa mauissa.
( Kuten arvata saattaa, kotona ei ole jatkunut puoliksikaan näin hyvin. Otin tällä viikolla taas nutrit avuksi, kun hoitaja uhkaili, että kohta ollaan osastolla... Oon onnistunu pakottaa itteni syömään joten kuten. Kuinka mä vihaankaan tätä sairautta! Tänään kävin Sylin kahvihetkessäkin ja tuli kyllä pohdittua asioita sairauden ympäriltä niin paljon, että ois kelvannu terapiaistunnosta.
ja se kopiokone varmaan tulosti kaikki keskustelut )
Jatka taistelua pikkuruinen ♥ Mä tiedän että sä pystyt selättämään tän syömismörön. Sä olet vahvempi ja miljoona kertaa arvokkaampi kuin se!
VastaaPoistamun on pakko puuttua taas (ärsyttävänä) tähän "pikkuruinen"-sanaan. kun juuri tuollaiset sanat (pieni, pikkuruinen, pikkuinen, ym. ym.) vahvistavat sitä anoreksia-minää, luultavasti myös N:lla. anoreksiasta on todella kipeää päästää irti, jos on vuosikaudet hoettu "pikkuista." nimim. oma elämäntarinani.
Poistakommenttisi oli anonyymi varmasti kaikella hyvällä, haluan vaan muistuttaa ihmisiä tuon sanan käytöstä..... oikeasti, yrittäkää välttää? tosin en tiedä miltä N:sta tuntuu, en ole N, mutta omasta kokemuksesta...
Ehkä, olen ala-asteelta asti ollut aina se "pienin".. Painanut vähiten, ollut pituusjonon kärjessä lyhinpien joukossa. Identiteetti osittain rakentunut sen pohjalle, että pakko olla se pienin, siroin ja kevyin ://
Poistajep tätä mä just ajattelin. koska mulla oli aivan sama elämäni ensimmäiset 27 vuotta. siitä lähdettiin sitten rakentamaan identiteettiä kokonaan uudelleen. mä kuitenkin pystyin siihen, ja sä pystyt, myös! <3
PoistaVoi voi.. En tiedä mitä sanoa, kai nut pienet ruoat olivat Sinulle sitten isoja saavutuksia mutta ulkopuolisena näyttää todella pieniltä nuokin ruoat (esim. tomaattipasta olisi käynyt alkuruoasta).
VastaaPoistaOlisiko osasto niin paha vaihtoehto jos kerta kotona ei ole sujunut yhtään paremmin? Mitä ajattelit tehdä, odottaa vain että jonain kauniina päivänä heräät terveenä ja pystyt syömään paremmin?
Olet niin huonossa kunnossa että aiheutat itsellesi paljon hallaa fyysisesti kun tuossa tilassa pitkään olet jo ollut ja selkeästi tulet vielä olemaan.
Toivon Sinulle kaikkea parasta ja ennen kaikkea rohkeutta ottaa vastaan ulkopuolinen apu sillä yksin Sinä et nyt kyllä pärjää!
öö musta ulkopuolisena ruokailut näytttää hyviltä, ei se annoskoko ole kaikki. syömishäiriöstä parantuakseen on opittava juuri relaamaan ruokailujen suhteen ja kuunteleemaan kroppaa, syömään ruokaa mistä oikeasti pitää ja milloin on nälkä. ei sillain että aamupala klo sinä ja sinä aikana minuutin tarkasti ja aina samaa puuroa. nouy on juuri maistellut pelko ruokiaan pastaa ja kermajätskejä hyvällä omalla tunnolla ilman ahdistusta/ahmista/kohtuu määrin/oksentamista/muiden ruokien skippausta. joka on upea askel. kun tälläin jatkaisit vielä kotonakin, et tarvitsis nutreja. voisit ottaa rennon otteen ja syödä juuri sitä mitä tekee mieli niin paljon kun jaksat!:P hyvällä omalla tunnolla! niin mieli ja kroppa kiittäs!
PoistaYmmärrän pointtisi mutta tässä vaiheessa Nouy on niin kamalan vaarallisissa painoissa ja kokoajan tekee todella pahaa hallaa kropalleen, joten minusta ainakin tärkeintä olisi saada ravintoa pumpattua tähän tyttöön mahdollisimman pian ja paljon jotta hänen henkikultansa säilyy!
PoistaMinun kanssa toimittiin näin ja vaikka se ahdistus painonnoususta tulikin niin jälkeenpäin ymmärrän että se oli pakollista tehdä jotta en enää kerennyt vahingoittamaan itseäni.
Alussa on pakko saada turvattua että Noyn kroppa ei petä ja sen jälkeen voidaan alkaa miettimään rennompaa otetta syömiseen kun ollaan jo sen verran kuivilla vesillä ettei tule mitään yht'äkkisiä ongelmia.
Mutta tämä oli vain oma mielipiteeni asiasta ja minulla ainakin aluksi oli pakko tehdä näin jotta en olisi itseäni enempää onnistunut rappeuttamaan.
Nouylla voi toimia eri keinot mutta jotain olisi minusta nyt tehtävä ja pian sillä tilanne on varsin huolestuttava!!
Itse asiassa tuo pasta-annos oli ihan kohtuukokoinen, kuva vääristää. Ja voin sanoa, että tuon reilun viikonlopun aikana paino nousi parikin kiloa. Ollaan sen verran heikoissa lukemissa, että kroppa hyödyntää kaiken minkä saa.
PoistaEilenkin söin oksentamatta neljä ateriaa ja paino oli aamulla pompannut melkein kolme kiloa ylöspäin. Tänään sitten "lievästi" on ahdistanut yrittää jatkaa syömistä... Ei taida nutri tänään onnistua.
Koita saada syötyä :( Mun tulee niin paha olla kun luen sun kamppailua joka ei kovinkaan paljoa ole edistynyt pitkiin aikoihin.. Eikö olisi parempi nyt antaa hommat osaaviin käsiin ja luottaa siihen että muut auttavat sinua paranemaan?
PoistaVuodet vaan vierii ja sulta menee koko nuoruus ihan hukkaan! Elämällä olisi niin paljon enemmän annettavaa sinulle!!!
Kokemuksesta voin sanoa että parantuneena elämä on aivan eri kuin sairastaessa ja todellakin kaiken sen tuskan väärti joka toipumisen tiellä joudutaan kokemaan.
Tsemppiä Nouy!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Näytä meille että säkin pystyt toipumaan!!
ei kannata käydä joka päivä vaa'alla paino vaihtelee päivittäin niin paljon ja se vaikuttaa sitten helposti päivän muihin syömisiin huonolla tavalla. paino ei todellakaan nouse viikonlopun aikana 2kg tämä on fakta. tuo on ainoastaan nestettä, turvotusta ja jos et ole paskalla käynyt niin ruoka minkä söit painaa myös. jos aina vähän enemmän syötyäsi ahdistut hetkellisestä painonnoususta muutaman seuraavan päivän alisyöt et ikinä pääse normipainoon. jatkat vaan rohkeesti ja syöt reippaasti joka ikisen aterian.
PoistaTiedän kaiken tän... :(
PoistaSilti tulee kauhu ja stoppi jos vaaka näyttää +2kg parin päivän syömisillä...
Oiii nami jädeä! :))
VastaaPoistahyvältä näyttää kuvat, ja ihanaa, jos loma meni suurimmalta osalta hyvin!! tsemppiä nyt kotiin, myös. hyvä, että käytät nutreja, kun tarve.
VastaaPoistaEi olis pitänyt kattoa kaikkia näitä ruokakuvia tähän aikaan yöstä, kun kaikki kaupat on jo kiinni... :D Ihana etenkin toi jäätelö!
VastaaPoistaNooh, huomenna ehtii käydä kaupassa ja kokkailla :--D
PoistaVoimia & tsemppiä, Noora... ♥
VastaaPoista♥ Hyvä Noora, tsempit ja halit ja kaikki! Kohta nähdään!
VastaaPoistaTAHDON! Oi ihanaa, se meni läpi, pääsen ehkä joskus naimisiin :--3
PoistaKiitos mahtavasta varpaidenjäädytysseurasta ja kaikesta muusta siinä sivussa!