2016/03/29

Sumua, aurinkoa ja pääsiäistä

Sinne meni pääsiäinen, joka oli yksi parhaimmista pitkään aikaan, vaikken mitään erityistä tehnytkään. Viime vuoden pääsiäisen vietin osastolla ahdistuneena ja toissavuoden kuntoutusosastolla, jollon syötiin ihan tuhottomasti Kinder-munia.


Mutta mitäs tänä vuonna? Näin kavereita ja perhettä, söin hyvin (vaikken yhtäkään suklaamunaa, koska Mignonit oli kaupasta loppu) ja vain rentouduin. Pääsiäislounas perheen kanssa aiheutti sen verran ahdistusta, että enimmän osan ajasta vietin omassa vanhassa huoneessani Lunan kanssa. Viihdyn paremmin eläinten, kuin ihmisten seurassa. Tulee aina niin normaalista elämästä pudonnut -olo, kun kuuntelee pikkusiskojen opiskelujen sujumisista. Ite käyn vaan tätä elämämkoulua seitsemättä vuotta.

Lauantaina oli niin jännän sumuista, että päätin käydä ottamassa asukuvat ulkona siinä toivossa että tausta olisi sumuinen. No, koska olin jälleen kerran myöhään liikenteessä ja vain vähän omaa takapihaa pidemmällä, en saanut tallennettua taustaa harmaansavuisena.


tuli kylmä
Tänään olen käynyt Nuorisoasemalla ja siivonnut. Ohjaaja toi koiransa iltapäivällä mukanaan ja kierrettiin lenkki auringonpaisteessa. Piristi tosi paljon ulkoilla seurassa ja eläimen koheltaessa innoissaan uudesta ympäristöstä! Harmi vaan, että koiruudella on karvanlähtöaika ja se jätti kotona ihanat karvatupsut ja mutajäljet vastaimuroidulle lattialle. No, huomenna siivotaan uudestaan, mutta oli eläimen rapsuttelu vaivan arvoista! Oma cairnterrierineiti on onneksi nypittävää rotua, joten siitä ei varsinaisesti lähde karvaa.


Vähän tuli sitä-tätä-tota-postaus, pahoittelen! Miten teidän pääsiäiset, entä onko joku muukin hukkunut kevään myötä koirankarvoihin?

42 kommenttia:

  1. Meidän koiralla (bichon bolognese) ei oo ollenkaan aluskarvaa joten eipä siitä pahemmin karvaa lähde, saa kyllä olla onnellinen. :D Muuten kyllä suht hankala turkki ja pitäis kokoajan olla harjaamassa. Seuraava koira on ehdottomasti lyhytkarvainen!

    Tuttua tuo normaalista elämästä pudonnut-olo. Sukujuhlissa kun tuntuu ettei mitään muuta puheenaihetta ole kuin työ ja koulu, eikä kaikille halua edes avautua että miksi koulu jäi kesken. Mutta sitä pitää vaan lohduttautua sillä ajatuksella ettei jokaisen elämän tarvii mennä sitä samaa kaavaa. Kaikki aikanaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, ja vielä valkoinen ihana kurapallero!

      Ei pitäisi vertailla itseään muihin, mutta välillä niin tekee melkein huomaamattaan. Sukujuhlat ovat kyllä pahin: tän ikäinen normaalisti opiskelee/on valmistunut, joten tietenkin on luontevaa kysyä että miten opinnot sujuu.
      Toinen juttu on, kun kaverit valittelevat tenttipaineita ja vaihtoon lähtemisiä, on oma olo vähän.. "Joo, mä en osaa syödä enkä oo käyny viikkoon suihkussa." Paha samaistua vaikka kuinka yrittää, kun omat haasteet kohdistuvat täysin muualle. Silti kyllä kuuntelen mielelläni, vaikka toisinaan putoankin täysin kärryiltä :--D

      Poista
  2. Käytkö nuorisoasemalla päihdeasioissa vai miks, etkös sä oo jo yli-ikänenkin sinne? Vai mikä nuorisoasema se oikeen on, onnks niitä jotain vanhemmilleki? :D Kävin joskus siellä hakaniemessä teininä, onks kyseessä samantyylinen paikka? Ei tosin mulla ainakaa auttanu, käyttö riistäyty totaalisesti siel ollessa :D Oli siitä nyt jollain tapaa ehkä hyötyy mut en tiiä.. Jäi tosi outo kuva siitä. Millanen kokemus sulla on sieltä jos kyseessä on sama paikka?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi juuri. Oon muutaman kuukauden "yli-ikäinen" ja mun hoidon tuolla piti jo loppua, mutta asumiseen liittyvien juttujen takia käyn nuorisoasemalla vielä toistaiseksi harvakseltaan.
      Mulla auttaa esimerkiksi säännölliset seulat polttamisesta pidättäytymiseen. Tällä hetkellä en moisia tarvitse, koska ei ole mieltä poltella, mutta esimerkiksi sairaalahoidossa ollessani historiani takia tuloksia vahdittiin tarkkaan. (Negoina pysyivät.)
      Mulla ei ole kauheasti kokemusta paikasta kokonaisuudessaan, koska mun hoito on suurimmaksi osaksi keskitetty psykanpolille. Kuitenkin oon sitä mieltä, että henkilökunta tuolla on ystävällistä ja kannustavaa, oikealla asenteella ja rehellisyydellä apua tarvitseva sitä saa :))

      Poista
    2. Poltitko monta vuotta(tai kuukautta tms) pisimmillään silleen yhtäjaksosesti/päivittäin, oliko vaikee päästä irti? Tai kestikö sulla kauan päästää irti? Tuntuu ettei tää ikinä onnistu mulla, nyt oon ollut 2,5kk lähes yhtäjaksoisesti paria poikkeusta lukuunottamatta polttamatta ja 3kk ilman kemikaaleja niin vaikkei mitään viekkareita ole, on ollut suoraan sanotusti vitun hirveetä ja tylsää. Tuntuu että on kulunut jo 10000 vuotta ja kaikki hukkaan. Kauan sellanen turhautuneisuus tai sellanen tunne mikä sulla nyt sillon siitä olikaan kesti kun olit lopettanut? Mitä tapahtu et pääsit yli siitä, vai pitääkö vaan olla kärsivällinen?
      Marunda

      Poista
    3. Mun polttaminen on aika satunnaista, eikä putki oikestaan ole ikinä jäänyt kunnolla päälle. Viimeksikin se vaan jäi, kun polttaminen tuntuu niin ikävältä. En siis oo ikinä röökannu, nii savu repii keuhkoja aika ärsyttävästi. Ja ne nyt ku sais pään sekasin -fiilikset kyllä puskee monen kuukaudenkin jälkeen silloin tällöin pintaan. En osaa sanoo kauan kestää, koska ite vedän tuohon turhautuneisuuteen kännit turhan usein.

      Poista
  3. Elämänkoulusi voittaa muiden koulut 100-0 sittenkun olet siitä selvinnyt!!

    Tsempit ja toivottavasti nähtäisiin taas pian <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ehkä ole kirjaviisas, mutta tunnen itseni miljoona kertaa paremmin kuin ennen sairastumista. Mä oon huomenna menossa kahvihetkeen, ootko tulossa? :)

      Poista
    2. Eiku ai nii, oot kipeenä. Paranemisia ♥
      Ja muuten se, että ylipäätään sairastat, kertoo että sun kroppa vihdoin alkaa toimia normaalisti. Se uskaltaa jo nostaa kuumeen silläkin riskillä, että osa omista hyvistä soluista tuhoutuu viruksen ohella.

      Poista
  4. Voi kyllä! Meillä on n.20kg paimenkoiramix ja kaksi kissaa ja kaikista irtoaa samaan aikaan karva. Imuroida sais jokapäivä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luci kävi tänäänkin ehkä tunnin ajan ja karvoja löytyy jo ruokapöydältäkin. Mun musta takki on myös saanut kivan seeprakuvioinnin.
      En halua edes kuvitella sun tilannetta :'D

      Poista
  5. Ymmärrän hyvin, että haluaa pakoon toisten "menestystarinoita", mutta toivon myös, että ne tsemppaavat ja herättävät sitä sisäistä kiukkua ja tahdonvoimaa. Sulla on taatusti mahdollisuudet vaikka mihin. Elämä on kova koulu, jokaisella omanlaisensa, mutta niillä mennään, vaikka sitten välillä joutuukin tarpomaan ja taistelemaan. Mutta eteenpäin pääset, ei ole mitään, mikä sen estäisi. "Voittajat eivät luovuta, eikä luovuttajat voita" 💪👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja piti vielä lisätä, sä oot tosi kaunis, kun hymyilee ja noi hiukset sopii sulle tosi hyvin!

      Poista
    2. Mä olen kyllä todella iloinen siskojeni ja parhaiden ystävieni saavutuksista! Kuuntelen mielelläni ja olen ylpeä heistä. Silloin tällöin vaan ajautuu miettimään, että missä tilanteessa itse olisi jos ei olisi ikinä sairastunut. Mutta itseään on turha soimata, se ei paranna oloa millään tavalla. Itsesäälissä saa toki välillä rypeä hetken, jolloin se toivottavasti nostattaa mieleen kettuuntumisen omaa toimintaansa kohtaan. "Olen tuhlannut kymmenen vuotta elämästäni kurjuuteen, mutta miksi tuhlaisin enää yhtäkään lisää? -> muutoksen aika?"
      Tämän kun aina muistaisi: että jokainen päivä ja tunti on uusi mahdollisuus. Vanhat haitalliset opitut tavat puskevat päälle liian helposti, mutta pikkuhiljaa niitäkin saa muutettua.
      Ja kiitos :))

      Poista
    3. Ajattelen pitkälti samoin, ettei itsesääli johda mihinkään, mutta toisaalta, joskus tarttee rypeä, kun vain sieltä taas nousee ylös. En tiedä, onko sulla samaa "perfektionistin vikaa", että kaikki, myös se toipuminen pitäisi tapahtua heti, ei millään malttaisi ja sitä jotenkin alitajuntaisesti masentuu jo ajatuksesta, mitä kaikkea pitäisi muuttaa. Mä oon yrittänyt opetella lusikallista kerrallaan - ajatusmalli ja huomannut, että sen kautta esim väsymys pysyy paremmin "hallinnassa", kun ei tarvitsekaan jaksaa määräänsä enempää kkerralla. Toki ei mikään itsestäänselvyys tai aina toimii -metodi, mutta pikkuhiljaa :)

      Poista
    4. Myönnän olevani perfektionisti. Teen hirveästi suunnitelmia, mutta jos vähänkin lipsuu niistä niin olen yhtäkkiä maailman p*skin ihminen ja ansaitsen vain kuolla, koska musta ei ole mihinkään.
      Jos nyt kerään positiivisemman puolen itsestäni, niin: mä söin aamupalan tänään ennen (sallittua, osastolta opittua) kello kahdeksaa ja ohjaajan kanssa lounaaksi tehdyn soijarouhe-linssikastikkeen kanssa söin pastaa oksentamatta, mikä on kotioloissa tapahtunut viimeksi ehkä viisi vuotta sitten.

      Poista
  6. kyllä olen minäkin hukkunut koiran karvoihin, niitä on joka puolella ja myös villakoiria x)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villakoirat on vanha tuttavuus, mutta koirankarvatukot nurkissa ei :--D

      Poista
  7. Ihana sinä <3 Sun hymy on niin kaunis! :)

    VastaaPoista
  8. Onko nuo kahvihetket kuinka "klikkiytyneitä", vai uskaltaako sinne tulla uutena naamana ilman että katsotaan ja kyräillään pahasti? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet naamat ovat todella tervetulleita! Todellakaan ei ole mitään klikkejä, vaan jokainen kahvihetki on omanlainen riippuen ihan senkertaisista kävijöistä.

      Poista
  9. Miten noihin kahvihetkiin voi edes osallistua, saako sinne vaan ilmaantua vai pitääkö olla jäsen tai olla joku lähete? Mitä noissa kahvihetkissä ylipäätään tehdään? Varmaan kaikissa paikoissa kyräillään jos tulee uutena valmiiseen porukkaan muttei välttämättä pahasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvihetkiin saa tulla kuka vaan, eikä paikalla tarvitse olla koko 14-16 aikaa, vaan sen verran kun itse haluaa. Porukka vaihtuu joka kerta, joten "uusiakaan" ei katsota mitenkään kieroon. Eikä tarvitse edes sairastaa sh:tä osallistuakseen, paikalle ovat tervetulleita myös läheiset. Kahvihetkissä keskustellaan milloin mistäkin mikä osallistujilla on mielenpäällä, välillä vakavammista aiheista ja välillä tyyliin vain säästä :)

      Poista
  10. Mä oon miettiny etten ikinä voi ottaa omaa kissaa (haluisin mieluummi kissan ku koiran) niitten karvojen takia ku oon niin siisteyshullu :D. Mut kyl mä varmaan silti joskus otan. karvat on pieni hinta eläimen tuomasta ilosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa ajattelin minäkin aikoinaan mutta ajatukset muuttuvat ja nyt minulla on kaksi ihanaa koiraa joita en vaihtaisi pois mistään hinnasta! Paras tapa päästä siivousneuroosista eroon! Ja voin sanoa että minulla se oli todellakin paha! Nämä eivät tosin päästä karvaa mutta ugh sitä hiekan ym. määrää mitä tassujen mukana tulee! Mutta pieni hinta näistä kultamuruista <3 <3

      Poista
    2. Siisteyshulluus on huono syy jättää lemmikki hankkimatta ;) Meilläkin karvoja suurempi ongelma ovat kuraiset tassut ja hiekka sängyssä. Tai jos ruoka hotkitaan liian nopeesti, niin oksennukset saa aina siivota parhaalta matolta x(

      Poista
  11. Mulla on kani ja karvanlähtöaika 2kertaa vuodessa on aikamoista tuskaa kun tuppuja irtoo joka kerta kun kani pikkasen edes liikkuu. mutta tosiaan siivousneuroosista kun pääsee eroon ei tarvitse välittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohjaaja toi koiran mukanaan myös viikon muina päivinä, ja totesin, etten todellakaan jaksa imuroida joka päivä "parin" koirankarvan takia, keräilin vain käsin näkyvimmät tukot :D

      Poista
  12. Tuli mieleen, kun polttelusta puhutaan, niin oletko kokeillut joskus polttaa ennen ruokailua, jos se helpottaisi sitä? Pitkässä aliravitsemustilassa nälän tunne saattaa yksinkertaisesti kadota. Tiedän ihmisiä, joilla satunnainen polttelu on auttanut syömisessä pahimman yli.

    LUE; En kannusta ketään polttamaan, vaan pohdin sen hyötyjä ja haittoja satunnaiskäytössä sh:n hoitoon. Tietenkään se ei poista päänsisäisiä ongelmia eikä kannata pitkän päälle. Asiaa ei kannata edes harkita jos tietää helposti jäävänsä koukkuun asioihin. Itse ex-syömishäiriöisenä ja päihteisiin tutustuneena pidän polttelua pienenä pahana, jos siitä on satunnaisesti apua vakavaan syömishäiriöön. Mietin ja pohdin, en kannusta, kerron vain oman näkökulmani asiasta. Toki sekin vaikuttaa ihmisiin eri tavoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiilis on varmasti mahtava sit kun on mässyissä vetässy kilon eestä ruokaa ja se hihihi olotila häviää, sit varmaan itkettää monen viikon eestä :D tuo ei itsehoidossa tasan onnistu, samallahan vois säätää bentsoja ahdistukseen ja pirii väsymykseen eiks? Toimiihan neki niin? Ei se ongelma sillä ihan parane et paukuissa mätetään hirveesti ja normifiilikset kuitenki säilyy ns. sairaina. Varsinkaan kun se polttelu pahentaa ahdistusta pidemmän päälle, vaikka se hetkellisesti siihen auttaakin. Homma toimii nimenomaan vain SATUNNAISENA, ja mikroskooppisen pieni osa ihmisistä lopulta kykenee siihen. Ei kannata olettaa että itse on juuri se yksi tuhannesta. Annan ison en suosittele:n tälle

      Poista
    2. Budia nyt ei voi mitenkään verrata piriin (tai edes vahvoihin bentsoihin) :D ne on ihan eri luokkaa, varsinkin piri. En minäkään tätä suosittele, kuten sanoin, vaan pohdin asiaa ja kerroin mitä olen joiltakin pössyttelijöiltä kuullut. Ei sen tarkoitus ole että vetää kilon ruokaa, vaan että pystyy syömään enemmän kuin puolikkaan omenan päivässä. Joillekkin voi sopia, suurinta osaa ei varmasti auta, mutta kuten sanoin, kunhan pohdiskelen :) sama vaikutus voisi olla myös ketipinoreilla, joita määrätään joka toiselle masentuneelle. Nostaa ruokahalua. Mutta eihän se sitä päänsisäistä ongelmaa poista tietenkään.

      Poista
    3. Näytä ihmeessä missä kohtaan vertasin häh? Se että sanon piri ja kannabis samassa kappaleessa ei tarkota et vertaan niitä :D vai halusitko vaan elämänkouluviisauttasi kertoa asiayhteyteen liittymättömästi että "piri on vahvempaa ."? Oikeesti pls ihmiset

      Ja niin nimenomaan pössyttelijöiltä olet kuullut, minäkin oon ja oon itse mainitsemasi kaltainen "pössyttelijä" eli polta aina töiden/koulun jälkeen ja vedä joka viikonloppu himmeet kuosit. Tota ei niiltä kuulekaan jotka on vaan sen sairauden oireiden hoitamista varten on poltellut ja sitten lopettanut :D

      Mun pointti ei ollut brassailla millään huumeilla, tarkotin vaan et ei sellanen "itselääkintä" ihan oikeesti toimi ja ongelma todennäköisesti vaan kasvaa tai tulee kokonaan uusi ongelma. Moni käyttää esim piriäkin itselääkintänä itsediagnosoituun adhd:n tai add:n hoitoon ja kuule ties mihin, eikä tarvii varmaan kauaa kenenkään arvailla mihin nuo todennäköisesti johtaa.. ei siitä nyt huumeongelmaa väistämättä tule mut vähintäänkin rahaa kuluu ja psyyke vauroituu, ei välttämättä paljoa tai heti väistämättä mutta silti. Ja siitä seurasta kärsii jos ei nyt muka mistään muusta muka

      Ymmärrän kuitenkin mitä tarkotat ja joitakin pieniä (ja halpoja, rahotusta on luonnollisesti vaikeaa saada) tutkimuksia on kai tehty kannabiksen käytöstä syömishäiriöstä parantumisessa VALVOTUISSA oloissa, mutta kai ne on vähän ollut silleen plus miinus nolla juttuja, joillakin toimi kyllä oikeesti hyvin mutta sitten siitä on saattanut seurata esim. paniikkikohtauksia jos on niille taipumusta tai ahdistuneisuutta jne, tai pidemmällä tähtäimellä lisännyt vaikka sellasta henkistä tuskaisuutta, jota ei kuitenkaan oo täysin voitu yhdistää siihen kannabikseen. Tai voi olla ettei siitä ole seurannut muuta kuin hyvää ja hoito on tehonnut. Ja sellasia hyödyllisiä tuloksia ollaan saatu sellasella miedolla kannabiksella ja säännöllistellyllä käytöllä ja lopetuksella, eikä millään överillä kotikasvatetulla setillä jossa thc% on jotain 15-20 käytettynä just sillon kun siltä tuntuu

      Poista
    4. Joskus pahassa aliravitsemustilassa mä en voinut polttaa ihan siitäkään syystä, että ruokahimot iski niin valtaviksi, että päädyin joka pössyttelyn päätteeksi ahmimaan ja oksentamaan. Joten en nyt ihan heti menisi sitä suosittelemaan syömishäiriön parantamiseen :--D Kyllä mä jossain vaiheessa käytin budia myös "itsehoitolääkkeenä", koska se auttoi mua myös tajuamaan kuinka helvetin sairas mun ajatusmaailma ja käytös oikeasti on. Harmi vaan kun polttaminen ei pysynyt sitten kohtuudessa.

      Poista
    5. Anteeksi, ymmärsin että vertasit niitä keskenään (budi lisää nälkää, joten piriä voi käyttää valvomiseen). Haluan nyt painottaa että mietin ja pohdin, en sano että polttelu syömishäiriön itsehoidossa on automaattisesti hyvä asia. Punnitsen negatiivisia ja positiivisia asioita. Pössyttelijöillä tarkoitin henkilöitä kenellä on syömisen kanssa ongelmia (asiayhteyden takia, siitähän tässä puhuttiin). Osaa on auttanut, osaa ei. Valtaosa ei varmasti osaa pitää sitä hallinnassa. Itse olen ex-syömishäiriöinen ja nykyinen narkkari. Ongelma vaihtui toiseen, olen siis kohtuu hyvin perillä sh:sta ja kaduilla pyörivistä mömmöistä. Suurimmassa osassa huumeista on se ongelma, ettei ikinä tiedä mitä se sisältää. Siitä syystä esm. ketipinori olisi turvallinen ruokahalunnostattaja satunnaisesti käytettynää. Itsellä oli epätyypillinen syömishäiriö; paastosin, oksentelin, ahmin. Silloin kun paastosin ja nälkä katosi useiksi päiviksi, nostatin nälkää kyseenalaisilla keinoilla, minulla toimi. Tosin hassusti siinä kävi jos ei osaa pitää sitä hallinnassa.

      Tosiaan, katsoin myös äskettäin erään dokumentin lääkekannabiksesta ja yksi alipainoinen käyttäjä käytti sitä että saisi syötyä enemmän (ei tullut ilmi oliko kyse sh:sta).

      Kuulostan varmasti hölmöltä kun tälläsiä mietin, mutta tuli vain mieleen ja ajattelin jakaa ajatukseni vaikka ne saattavatkin olla vähän höpsöjä... =) En kuitenkaan tarkoittanut mitään pahaa tai kannusta ketään käyttämään päihteitä. Ne pilaa elämiä.

      Poista
    6. Noniin eli sulle on käynyt just niinkuin mulle vaikken mikään narkkari olekaan :D et silleen joo jkokeilkaa vaan ihmiset huumeita itsehoitona niin saatte ongelmaa toisen tilalle aika varmasti. Et kovin negatiivisesti vaikuta tuovan asiaa esiin mut ehkä irl ajattelet eritä tavalla. huumeet on oikeesti perseestä ja jos "eihän ooo ihqqq" nii ei vielä mutta niistä tulee. Ja kai kuitenkin tajuat päihteiden eron tällaisessa lyhytnäköisessä "itsehoidossa" ja suunnitelmallisessa ja harkitusti toteutetussa hoidossa?
      Ja ei, ei hölmöltä, höpsöltä tai mitenkään epätavalliselta kuulosta ollenkaan, noin ajattelee lähes kaikki jotka on just löytäny huumeet ja voi vielä todeta et "vittu tää on jeess!!! Kaikki huumeet pitäs laillistaa kannabiksesta ei oo mitään haittaa jos kaikki polttais nii olis vaa rentoo eikä ois sotii ja zillei!!" ja sellaset jotka elämysmatkailee ja haluu elää "rankkaa ja karuu" elämää koska pitää sitä jotenkin siistinä tai muutenvaan arvostaa sitä

      Tossa oli varmaan virhe mitä sanoit, eihän syömisongelmaiset ole pössyttelijöitä mut tajusin :D eiköhän asia oo loppuunkäsitelty ku ei tästä järkevästi voi koskaan keskustella

      Poista
    7. Haluan sanoa vielä, koska olet selvästi ymmärtänyt minut väärin. Huumeet ei ole ihqqqq, vielä aamulla makasin sängyssä kylmissäni ja joka paikkaan kolotti = vierotusoireet opiaateista. Mulla on mennyt kummatkin silmät huonoon kuntoon, sairaalassa kestää ikuisuuden ottaa verikokeita koska suonia ei löydy, sain juuri häädön kämpästä koska en ole maksanut 5kk vuokria koska rahat menee lääkkeisiin. Olen ollut katkoilla ja nytkin hoidossa. En ole koulussa ollut vuoteen. En ole työ- tai opiskelukykyinen. Mutta hoidossa käyn koska haluan yliopistoon ja päästä osaksi yhteiskuntaa, en elää jatkuvassa pelossa. Ei tämä ole siistiä, ihmiset jotka ajattelee niin ei tiedä mistä puhuu. Tai ovat muuten idiootteja.

      En siis hehkuta huumeita, mietin vain voiko kannabista käyttää itsehoitolääkkeenä satunnaisesti (missä on omat vaaransa). Se voi sopia ihmisille, jotka osaa pitää asian aisoissa. Voihan sitä nauttia muutenkin kuin polttamalla. Suurimmalle osalle ei varmasti kuitenkaan sovi, mutta valvottu ympäristö voisi olla eri asia. Ken tietää?

      Siis tarkoitin että olen kuullut kokemuksia syömisongelmaisilta jotka pössyttelevät. Anteeksi, en välillä osaa ilmaista itseäni kunnolla.

      Mun mielestä tämä on kohtuu järkevää keskustelua, kunhan tosia ei syytellä tai toisten mielipiteille tai ajatuksille naureta. Voi olla etten ole kovin negatiivisesti asiaa käsitellyt, koska pidän oman tilanteeni takia kannabista pienenä pahana JOS SEN OSAA PITÄÄ AISOISSA.

      Ja vielä kerran, en suosittele tai kannusta ketään polttelemaan, kunhan mietin asiaa eri näkökulmista. Mutta sullakin on erittäin hyviä pointteja, tuntuu vain että olet ymmärtänyt minut joissakin kohdissa aivan väärin.

      Poista
    8. Jaaha, kai sulla on jo hampaatkin putoomassa? En oikeen ymmärrä minkä takia sun tarvii esittää tuommosta näyttöä anonyyminä miten hardcore narkkari oot mutta miten vaan. Unohdin aiemmassa mainita mutta on olemassa myös rappioromantisointia joka on just "ei tää oo siistii ughh niin karuu mä oon lähellä kuolemaa sickkii oon nii rappiol", kyl ne jotkut ihmiset saattaa hyvinkin tietää mistä puhuu.

      Tässä yleisesti vastaus (voiko kannabista käyttää itsehoitolääkkeenä) vielä kertaalleen: ei voi. Ehkä pari vuotta joo mut sen jälkeen haitat voittaa jo hyödyt kymmenkertasesti ja hyvin todennäköisesti käyttää jo jotain muuta. Haitat tulee myös yleensä näkyviin vasta kun lopettaa niin niitäkin on vaikia ennakoida.
      Muutenkin nää "itsehoitomenetelmät" on sellasia lyhytnäkösiä (kuten jo mainitsin) yrityksiä vaan kompensoida joitakin oireita x, ja tietty päihteillä koska niillä se on kaikista helpointa

      Ei pelkästään siksi että itse oon nää monen monet "itsehoitomenetelmät" kokenu toimimattomiksi, vaan myös koska en tunne ketään, joka niistä olis oikeesti hyötynyt sillä tavalla millä ajatteli ja ilman uusia ongelmia

      Hyvä ettet kuitenkaan suosittele. Edelleenkin polttelu on typerää jos on psyykkeeltään enemmän tai vähemmän paskana, yhä iso en suosittele. Kokeilla tietty saa jos huvittaa eikä muiden kokemuksista usko, silleenhän se varman päälle selviää :D

      Poista
  13. Hampaat on keltaiset, mutta ei putoamassa :D olen hoidossa ja pissaan purkkiin säännöllisesti että saan terapiaa ja saan itseni siihen kuntoon että pääsen työelämään käsiksi.

    "noin ajattelee lähes kaikki jotka on just löytäny huumeet ja voi vielä todeta et "vittu tää on jeess!!! Kaikki huumeet pitäs laillistaa kannabiksesta ei oo mitään haittaa jos kaikki polttais nii olis vaa rentoo eikä ois sotii ja zillei!!" ja sellaset jotka elämysmatkailee ja haluu elää "rankkaa ja karuu" elämää koska pitää sitä jotenkin siistinä tai muutenvaan arvostaa sitä"

    Tuon kohdan takia kerroin oman tilanteeni, koska en halua että saat minusta väärää käsitystä. Aihe on arka ja mielummin puhun siitä anonyyminä... Kerroin oman tilanteeni tehdäkseni selväksi etten todellakaan romantisoi huumeita, en ihannoi tai suosittele mitään huumetta. Miksi romantisoisin asiaa josta yritän ja aion päästä eroon, maksan 200€ viikolta että saan hoitoa (oikeastaan vanhemmat maksaa, mutta aion tulevaisuudessa maksaa ne takaisin).

    Näiden viestien jälkeen tuntuu että jollain tasolla hyökkäät minua vastaan pohdintojeni takia. Ja kun korjaan jotain väärinkäsityksiä, niin sitten esitän mielestäsi narkkaria joka haluaa leveillä asiasta (miten sillä voi edes leveillä, kun ei pysty pitämään aikuisena itsestään huolta vaan tarvitsee jatkuvasti esm. Vanhempien apua?).

    Aihe taitaa osua sinua tunteisiin ja siksi vastaat niin kärkkäästi, en tiedä, mutta tuntuu ikävältä että ihan mitä tahansa sanon niin se on väärin/esittämistä tai muuta vastaavaa.

    Ei se kannabis varmaan itsehoitolääkkeenä toimi, mutta siitä heräsi ajatuksia mm. erään dokumentin jälkeen jonka katsoin joku aika sitten. Arvostan mielipiteitäsi, sulla on hyviä pointteja ja fiksuja mielipiteitä ja oikeita faktoja. Tuntuu vain ikävältä kun sain sellaisen käsityksen että lyttäät minua, ajatuksia ja selityksiä maan rakoon.

    VastaaPoista