Useful Idiot

Eilen viilsin. Tuli vain yhtäkkiä niin paha olo. Olin yksin kotona ja aivan neuvoton. Hetken istuin terän kanssa lattialla ja mietin "josko ei sittenkään". Mörkö kuitenkin voitti kamppailun päässäni, ja painoin terottimen terän iholleni ja vedin.

Kaksi haavaa muiden arpien joukkoon. Olo rauhaton ja itkuinen. Laitoin viestin kullalleni, joka lupasi tulla luokseni yöksi. Ei tuollakaan ollut ajatukset kasassa, joten oltiin sitten kaksi rikkinäistä. Leikitettiin vähän koiraa ja katsottiin telkkaria, tuntu, että voin jo vähän paremmin.

Kun äiti tuli kotiin, se katsoi pääkallolaastereita mun kädessä ja totes, että nyt lähdetään tikkaamaan. En meinannut suostua lähtemään, koska haavat eivät todellakaan olleet isoja. Hävisin väittelyn, kun tyttöystävä ja äiti molemmat olivan minua vastaan, joten annoin äidin tilata taksin, jolla ajettiin sairaalaan.

Istuttiin sitten keskellä yötä Haarmannin päivystyksessä kaikki kolme ja odotettiin. Lääkäri puudutti ja ompeli käteen viisi tikkiä, kyseli mun hoitokontakteista ja koulunkäynnistä. Vastailin aika vaivaantuneesti, koska kouluahan en ole pystynyt kunnolla käymään pariin vuoteen... Olen yhteiskunnan riippakivi, turha, turhempi turhin.