2012/03/31

Whatever Doesn't Kill Me


+ 2kg, mitä mitä? Ja vielä parissa päivässä, ei pitäisi syödä yhtään ylimääräisiä, varsinkaan herkkuja. Nyt menee viikot siihen, että arkisin kituutan itseäni parilla sadalla kalorilla päivässä ja viikonloput menee ahmiessa. Vitun _sika_! Olen nyt vain niin äärettömän vihainen itselleni. Miten mä voin ens viikolla suostua lääkärin vaa'alle kun olen yhtäkkiä niin läski? Varmaan kattoo, että nyt toi tyttö on lihonut miljoona kiloa ja sen kontrolli on tipo tiessään. Niin varmaan onkin, nyt on olo, etten enää ikinä syö mitään. (Syön kuitenkin.)

Painoa en voi kuitenkaan nostaa ennen kuin saavutan taas sen maagisen 35 kilon painon. Ja se oli kilon päässä vielä viime viikolla, nyt se on taas kauhean työn takana. Kun saavutan tuon, voin alkaa taas suunnitella paranemista. Kesälomalle tekemistä: matkustelua, festareita, kaikkea mikä vaatii hieman parempaa fyysistä kuntoa. Nyt kuitenkin pitää vielä keskittyä huolestuttamaan läheisiä tällä itserääkillä, vaikka turhaan ovat minusta huolissaan. Pistää aina vihaksi kun joku sanoo olevansa peloissaan puolestani. Mulla kun ei ole mitään hätää, enkä ole kuolemassa viikon päästä.

Se samainen lääkäri, jolle pitäisi keskiviikkona uskaltautua, soitti eilen labratuloksista, vaikka niistä piti puhua vasta seuraavassa tapaamisessa. Oli kuulemma huolissaan matalista neutrofiileistä, eli valkosoluista, ja sanoi, että jos nousee kuumetta on hakeuduttava päivystykseen. Sinänsä ihan turha tieto, en ole ollut kipeänä varmaan pariin vuoteen. Pienikin kuume voi olla minulle vaarallinen, kun ei ole mitään joka elimistöä puolustaisi pöpöjä vastaan, liiba laaba, ei kiinnosta.

Kaikki on paskaaaa. Naamakin, tai no ylähuuli, ihan turvoksissa kun menin pistämään angel bites -lävistykset molemmille sivuille toissapäivänä. En voi näyttäytyä ihmisten ilmoilla, hyvä kun koiraakaan kehtaa viedä ulos. On sen verran ruma olo.


Kiitos ja kuitti. Kuulostan varmaan joltain pro-analta, joka kitisee kaikesta mahdollisesta, mutta minkäs teet kun menen ja pilaan elämäni syömällä.

22 kommenttia:

  1. tajuatko pieni mitä teet itsellesi?? OLET sairaan näköinen, minun täytyis sanoa tämä, anteeksi. siltä varalta ettei kukaan ole huomauttanut sua pitkään aikaan...

    itkettää katsoa sua. Ymmärtäisit... 35kg on niiin sairas paino... ja alle 40 kiloakin.

    haluksia. toivon että vielä sä pääset eroon tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun itsensäkin näkisi alipainoisena, tai edes vähän realistisemmin. Huomaan vain, että olen lihonut. Äläkä anteeksi pyytele ♥, mua pitää välillä vähän herätellä todellisuuteen.

      Poista
  2. voi ei kun olet kamalan laiha.. ssecretin kanssa täysin samaa mieltä.

    voi kun uskaltaisit yrittää parantua ilman tuon 35kg:n saavuttamista...

    VastaaPoista
  3. Miulle nousee aina hymy huulille ku huomaan että sie oot kirjotellu (: olet tärkeä.
    Syö pikkuinen toki, et sie lihoo jos syöt välillä karkkia.
    Ja tuo 35 kiloa on todella, todella vähän. Mie painoin sen verran joskus ala-asteella :< Minkä pituinen muuten olet? En muista oletko koskaan sitä kertonut. Tsemppiä ja super paljon lämpimiä haleja. Kaikki kääntyy hyväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pituutta on 165cm. Toivotaan, että tämä tästä joskus vielä paranee.

      Poista
  4. Herätys! "Mulla kun ei ole mitään hätää, enkä ole kuolemassa viikon päästä." Jos nyt riutunut ruumiisi oikeasti saa jonkun pöpön, niin voi kyllä sä voit kuolla. Oikeasti jos lääkäri sanoo sulle, että jos sulle nousee vähän kuumetta, niin heti päivystykseen (ja tietenkin sitä kautta sairaalaan teholle..), niin voi kyllä sulla on hätää ja paljon. Lääkäri ei sano tollasta yleensä kun pienille vauvoille ja huonokuntosille vanhuksille. Kunpa vaan tajuaisit kuinka huonossa kunnossa oot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi vaan kuulostaa niin epätodelliselta ja kaukaiselta, ettei pysty ottaa tosissaan. :<

      Poista
  5. Minkä takia se 35kg on saavuttamisen arvoinen? Onko sen jälkeen jotenki parempi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en tiedä mikä siinä kolmeviidessä houkuttaa, pakkohoitoraja. Olisi vaan niin kiva näyttää hoitotaholle, että sieltäkin voi nousta. Ehkä se on vain tämä sairaus, joka käskee ensin laihduttaa. "Vielä vähän."

      Poista
  6. Sä olet jo aiemmin saavuttanut sen 35 kg:n painon. Se on saavutus ja onnistuminen, mutta ei ollenkaan terveellinen sellainen.

    Eikö nyt olisi aika saavuttaa jotain muuta? Tavoitella vähän erilaista elämää? Uskallatko sä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä uskallan vielä, mutta ensin pitää kerätä vähän rohkeutta. Mä en tiedä mitä tuolla odottaa, mutta jossain välissä elämä on vain kohdattava.

      Poista
  7. "Olisi vaan niin kiva näyttää hoitotaholle, että sieltäkin voi nousta."

    Voi hyvänen aika, tyttö! Sun hoitotaholle ihan sama, nousetko sä 35 vai 37 kilon painosta elämään. Kukaan muu kuin sinä itse, ei näe noilla juuri mitään eroa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta mulle sillä on suuri ero. Mä en tiedä mistä oon saanu tän päähänpinttymän, alkaa omissa korvissakin jo kuulostaa naurettavalta...

      Poista
  8. ei, et sä pilaa sun elämää syömällä, vaan syömättömyydellä.

    luin yhteishyvästä jonkun anoreksia ja bulimia jutun ja tuli pieni järkytys, kun joku oli saanut aliravitsemuksesta epilepsian.
    ei sitä tietenkään itelleen voi tapahtua, mutta kumminkin se voi tulla JOPA itelleen.

    VastaaPoista
  9. voi sua noora pieni :<

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä itselläsikään kovin hyvin vaikuta sujuvan. Voimia <3

      Poista
    2. no ei.. kiitos<3

      Poista
  10. Sä VOIT kuolla viikon päästä. Sun elimistös on huonossa kunnossa, mutta ethän sä sitä näe/halua nähdä. Oon lukenut blogisis hetkessä ja ymmärrän mitä käyt läpi. Anoreksiaa 20 vuotta takana, pitkiä hoitojaksoja, mutta silti tervehtynyt, vaikkei kukaan lääkärikään uskonut siihen. Älä anna periksi, koskaan. Voimaa!

    VastaaPoista
  11. Ai niin ja tykkään läväreistäs paljon! Itselläni on myös niitä, tosin ei noin paljon (medusa, labret, napa ja korvat täynnä). Montaa muuta lävistystä ollut myös, mutta aina pari kerrallaan vain naamassa. Silti mua on lävistetty yli 30 kertaa :D Lävistykset on kivoja :) En koskaan uskaltais itseäni lävistellä, ihan lävistäjällä käyn (PetSkull).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en aio kuolla tähän, vaikka toisinaan niin haluaisinkin. Haluan uskoa siihen, että elämä on kaunis ja mullekin on vielä jotain hyvää tarjottavana. Silti sairaus vie mua ihan 5-0.

      Mua taas pelottaa käydä lävistäjällä. Tuntuu, et on helpompi tehä ite, jos sattuu liikaa voi aina jättää sen tekemättä.

      Poista
  12. Hei tyttö herätyyyys! Etkö ihan tosissas nää miltä näytät? Ihan suoraan sanottuna olet todella rumassa kunnossa ja sun kroppas näyttää epämuodostuneelta. En halua louhata, vaan herättää sut tajuamaan missä kunnossa olet: Pahassa. Oletn kaukana kauniista ja terveestä, enkä ihmettele jos saat pitkiä katseita kaupungilla... Yrittäisit pliiiis nähdä itses realistisesti koska tätä menoa kuolet pian...

    VastaaPoista