Mä syön ku possu. Koko päivän kaivellut ahdistus päässä, koska olen kasannut ateriani suurin piirtein ateriasuunnitelman mukaan. Puhumattakaan iltapalan korvauksista keksilläpullallapopcornilla. Eli syönyt aivan helvetisti. (Samalla kun toi toinen on ottanut tänään kaksi leipää ja jogurtin.) Mä tajuun, että mä oon se joka tarvitsee lisää painoa ja ymmärrän, että ei kipeenä toisen tee ruokaa mieli.. Silti en voi olla vertailematta ja kokematta, että olen jotenkin likainen kun syön enemmän.
Polillakin oltiin ylpeitä kun mun paino ei oo laskenut. "Vielä kun sen saisi noususuuntaiseksi." Tohon asennoidun jotenkin varauksella, miten mä voin antaa sen nousta? Tähän jatkuvaan kylläisenä oloonkin on totuttelemista. Ennen kun oksensin tasan kaiken mitä suuhuni pistin. Nyt en oo oksentanut ehkä viikkoon ja se on ennätys kahteen vuoteen. Anorektikko-Noora ei söisi, mutta nyt ravaan jatkuvasti jääkaapilla. Tuntuu väärältä.
Eläkkeestä ei oo tullu vielä päätöstä, menee kuulemma ainakin ens kuulle. Kiva kun pitäisi vuokra jollain maksaa ja elää muutenkin. Äitikiltti lupasi kuitenkin auttaa kun se taas tänään kävi mun luona kokkailemassa. Tehtiin nuudelikeittoa, joka kyllä maistui vähän oudolta.
Tekee mieli laskiaispullaa ja alkaapi olla kiire katsomaan Salattuja Elämiä!
Kannattaa suosiolla lopettaa se vertailu. Sun täytyy syödä enemmän, jotta paino nousee ja niiden kehen ruokiin vertaat ei luultavasti oo taakkana nostaa painoa niin paljon kuin sun pitää, jotta pääsisit edes normaalipainon alarajalle. Keskity nyt vaan paranemiseen ja syö. Ahdistus on hirveetä mutta se menee ohi ja jokainen onnistunut ruokailu on aina eteenpäin. Ja sähän haluat olla Noora, etkä anorektikko- Noora?
VastaaPoistaHalaus sinne♥
Niin haluan. Ahdistuksen kanssa selviää ja yritän olla vertailematta, vaikka vaikeaa onkin. Yritän järkeillä, että alipainoa on ihan liikaa ja normaalipainon saavuttamiseksi pitäisi saada yli kymmenen kiloa. Se ei ole kuitenkaan tämän päivän ongelma, välitavoitteena olisi saada paino pysymään neljänkympin paremmalla puolella.
Poistaälä vertaile itsees tyttöystävääsi. <3 teillä on eri tilanteet.
VastaaPoistaja miksi olla anorektikko-Noora, kun voisit olla yksinkertaisesti NOORA, ilman sitä kamalaa alkuliitettä? Noora on kaunis, Noora on tarpeeksi, Noora on hyvä! taistele, älä ikinä luovuta!
Annele osasikin sanoa sen mitä mun piti tulla tänne sanomaan :)
Poistamua tää kirjotus pisti hymyilemään. :)
VastaaPoistaniin kivaa lukee tällästä tekstiä.
kehotan myöskin olemaan vertailematta. sulla on omat tarpeet ja sun pitää syödä, jotta saat sen painon pidettyä (edes) sillä 40 paremmalla puolella. vieläpä kun vertailun kohde on kipeä.
jaksa jatkaa, niin palkintokin tulee edessä päin!
voi kultapieni, hirmusti voimia <3 oot tosi urhee ku oot pystyny potkii syömishäiriöö päähän!
VastaaPoistaÄlä nyt, Noora, luovuta, olet niin oikealla tiellä! Kukaan anoreksiasta selvinnyt ei ole sitä tehnyt ilman ahdistusta. Mutta pikkuhiljaa ahdistus helpottaa, taatusti. Sinä vielä selviät urhea pikku-nainen! <3
VastaaPoistaTiedän mitä tunnet , sorrun itsekkin liian usein vertailuun ja raivostun siitä kun pitää ottaa hirveet määrät safkaa, kun toinen sepittää jotain ,että on syönyt koko pöivän aikana banaanin.
VastaaPoistaHyvä Noora, sun keho huutaa ruokaa ja on luonnollista vastata siihen huutoon. Älä soimaa itseäsi, sinä olet rohkea kun uskallat antaa kehollesi sen mitä se tarvitsee. On vaikeaa olla vertailematta, mutta kerro peloistasi hoitotiimille ja rakkaallesi, niin saat enemmän tukea. Tsemppiä!
VastaaPoistaOi ihana rakas Noora <3 Onneks oot syönny, oot niin hurjan pieni et ihan pelottaa. Haluun sulle hyvän elämän rakkaasi kanssa ja sitä sä et saa jos joudut taas osastolle. Muistele miten kauheeta siellä oli, kaikki se pakkosyöttö, kyttäily ja ne muut anorektikot joihin tietysti vertailtiin kaikkia. Sun on pakko vaan jatkaa syömistä, se helpottaa kuhan vaan jaksat jatkaa. Onneks et oo oksentanu, se vaan pilaa kaiken. Haluut hyvän elämän ja saat sen heti kun parannut,mä lupaan sen!!!! <3 Mieti miten ihana ois jos ei tarttis kokoaika kyttäillä ja miettii syömisiä, mieti sitä vapautta ja ruuasta nauttimista! Ruoka ON hyvä asia ja siitä kuuluu nauttia ja syödä sellasta mistä ite pitää, ei osaston pakkoruokailua enää, eihän? :--)
VastaaPoistaEi osaston pakkoruokailua, vaikka oli sielläkin ihan hyviä ruokia :)
PoistaVaikka tänään tuli oksennettua. Olin isovanhempien luona kyläilemässä ja tuli syötyä omasta mielestä liikaa manteleita. Pöh, tyhmää.
Voi harmi että oksensit :'( Koita olla oksentamatta vaikka se niin vaikeeta varmasti onkin. Mieti tulevaisuutta ja sitä mitä siltä oikeasti haluat. Ei oksentelua ja syömisten miettimistä, vaan ELÄMÄÄ! Kaikkea ihanaa mitä voisit kultasi kanssa tehdä. Ei syömishäiriö kuulu siihen. Siitä täytyy nyt päästä eroon. Itsekkin sitä kamalasti yritän.
PoistaHeippa Noora! Oli pakko vihdoin kommentoida sinulle! Olen toki lukenut kaikki postauksesi muutenkin, mutta nyt halusin ihan kirjoitellakin :)
VastaaPoistaLiittyen tuohon kamalaan vertailupakkoon, joka meille kaikille tähä hirviösairautta sairastaville on valitettavasti liiankin tuttu asia :/ Muistan joskus lukeneeni, että anoreksiaa sairastavan ei ikinä tulisi vertailla syömisiään varsinkaan naispuolisten annoksiin. Jos vertailukohtaa täytyy hakea, on miesten annokset se oikea vertailukohta. Tyttöystäväsi on varmasti aivan eri tilanteessa kuin sinä, joten hänen energiantarpeensakin on erilainen. Meillä menee kotona asia näin: Syön vähintäänkin yhtä isoja annoksia kuin 40 kiloa enemmän painava poikaystäväni (ja lukuisat välipalat) ja silti painon nostaminen on vaikeaa! Se jos mikä kertoo meidän kehojen elävän aivan omaa maailmaansa niin kauan, kunnes paino on todella normalisoitunut ja energiavaje täyttynyt. Toivottavasti tämä ei nyt sinusta kuulostanut tyhmältä kommentilta, tarkoitus oli vain rohkaista syömisissä ja havainnollistaa vertailun mahdottomuutta :)
Nyt toivon sinulle rohkeutta jatkaa hyvällä linjalla, kaikki muuttuu vielä hyväksi, kun nyt jaksat taistella <3
Kiitos kommentistasi, minäkin luen aina kaikki postauksesi ja ne tsemppaavat jatkamaan :----) Ei kuulostanut yhtään tyhmältä, päinvastoin!
Poista