2013/03/02

Cry, Cry, Cry

Sisältä niin tyhjä, en tunne mitään, olen aivan turta. Tuntuu kuin olisin koomassa, satumaailmassa ilman onnea. Voisin tuijottaa seinää tunti toisensa jälkeen tajuamatta mistään mitään. En halua kohdata sitä tuskaa, joka on edessä. Itken menetystä, eilen oli vain Panda-rotan aika lähteä. Ei se pystynyt enää syömään kunnolla, oli laihtunut pienessä ajassa melkein puolet painostaan. Ainoa, mitä rakkaalle voi tehdä, on päästää se tuskistaan. Panda otti matkan rauhallisesti, se tiesi minne oltiin tulossa, nukkui vain Ankun turvallisessa sylissä. "Mamma, mä meen nyt, rakastan sinua <3 br="">
Itken pahaa oloani, vaikka Panda ei ollut edes mun rottani. Oon sen kanssa kuitenki niin paljon aikaa viettäny, että on se tavallaan munki lemmikki.... tai oli....

Tekee mieli tyhjentää lääkekaappi kertarysäyksellä. Saada alkoholia, mitä tahansa joka hukuttaa nämä tunteet alleen. Ei enää ees haittaa jos omalle kropalle siinä sivussa käy jotain, haluun vaan tän tuskan pois. En kestä. Jos mäkin jotenkin valuisin tästä elämästä pikkuhiljaa pois...

13 kommenttia:

  1. oo, ei vaan _oot_ vahva! ja voimii sulle ja Ankulle♥

    VastaaPoista
  2. osanottoni :'( Lemmikin menetys on aina kova paikka, tiedän kokemuksesta.
    <3

    VastaaPoista
  3. Voi :( rakkaan eläimen menettäminen on raskasta :( voimia molemmille sinne <3

    VastaaPoista
  4. Hei, se oli vain rotta. Ei sentään sun äitis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oikeesti, miksi sä anonyymi sanot "vain rotta"? millä perusteella sä asetat toisen lajin itsesi alapuolelle, sillä näin tehdessäsi se kertoo ehdottomasti enemmän sinusta kuin kyseisestä lajista sekä siitä ettei sulla ole kykyä kyseenalaistaa vallitsevia tiedenäkemyksiä ja ajatella itse.

      ja noora, sanoit että panda kuihtui nopeasti. aikoinaan mun kissaystävä laihtui nopeasti ennen kun oli sen aika mennä, ja silloin mä pystyin samaistumaan omiin läheisiini, jotka olivat seuranneet mun surkastumista anoreksian alla. helvetin pahalta sen tuntui.

      Poista
    2. no huhhuh. -anonyymille!
      sinuna en sanois mitään.

      "se oli vaan sun äiti. ei sentään sun isäs."
      sama asia.

      Poista
  5. Voi ei, lemmikin menettäminen on kauheeta, varsinkin kun sulle taitaa eläimet merkata paljon :/ toivottavasti pian alkaa helpottaa... Saako sut muuten lisätä facebookissa kaveriksi? :o

    VastaaPoista
  6. lemmikin poismeno ei tosiaan ole kivaa.. voimia♥ :c

    VastaaPoista
  7. Otan osaa suruusi ja tuskaasi. Älä kuitenkaan tee mitään itsellesi, Pandakaan ei tahtoisi sitä. Voimia! <3

    VastaaPoista
  8. Surullista :( Mutta ei sitä jaksa jos ei syö ja laihtuu. En tarkoita että rottanne olisi siihen kuollut mutta toivon että otat muistutuksesi sen että ilman ruokaa ei voi elää..
    Paljon voimia ja tyhjennä mieluummin sen jääkaappi kuin jätä syömättä.. Olet hurjan pieni, pelottavan pieni </3

    VastaaPoista
  9. Suru lähtee suremalla ei alkoholilla tai lääkkeillä.Nyt Pandalla on hyvä olla autuaammilla juustomailla ja sieltä se tulee aina välillä kutittelemaan sun muistoja viiksillään <3

    VastaaPoista
  10. Minäkin olen aikoinaan menettänyt lemmikin, ja se oli kova paikka. Joten otan osaa. Mutta älä silti tee itsellesi pahaa, Noora. Päinvastoin, nyt tarvitset yhä enemmän voimia, jotta jaksat taas elämässä eteenpäin. Tappele! <3

    VastaaPoista