White Sparrows

Mun pieni lähti eilen taivaaseen. Vanhus. Hamsteri. Caramel.

lääkärissä

Karkki oli tosi unelias koko toissapäivän, mutta reagoi (ärsyyntyi) kun kävin sitä herättelemässä. Annoin sen nukkua. Seuraavana aamuna kuitenkin ihmettelin kun koko yönä ei ollut kuulunut rapinaa ja tuoreruoat oli kupissa hamstraamattomina. Tiesin, että kaikki ei oo hyvin. Eikä ollutkaan.

Hamsteri jaksoi hädin tuskin raottaa silmiään. Kun tarjosin sille pähkinää ja kesäkurpitsaa, se vain kokeili ruokia vähän hampaillaan ja käpertyi takaisin kerälle. Nostin Karkin pesästä, eikä se jaksanut panna yhtään vastaan, pikkuiset luutkin tuntuivat liian selvästi turkin läpi. Milloin se oli viimeksi syönyt? Kolme päivää sitten, kun sitä oltiin viimeksi käyty katsomassa? Miksen tarkastanut sen kuntoa paremmin eilen? Se oli ollut niin pirteä vielä ennen matkaa, en mä ajatellut silloin että ulkoiluttaisin hamsteriani viimeistä kertaa.

Laskin pienen kantokoppaan ja varasin netistä ajan päivystävälle eläinlääkärille. Piikille. Aika löytyi Veteirasta iltapäiväksi. Toivoin, että Karkilla ei olisi liian pahoja kipuja, se ei näyttänyt enää huomaavan tätä maailmaa.

Lääkäri antoi yhteensä kolme piikkiä, Karkki työnsi ensimmäisen jälkeen päänsä hihaani ja nukahti syliini. Silitin sen kiillotonta turkkia. Katsoin kuinka sen hengitys hidastui sen maatessa kantokopassa. Sitkeä pieni, kauan se jaksoi. Mä itkin ääneti, sydänääniä ei enää kuulunut. Radiosta soi Samuli Edelmannin Tähtipölyä. Jätin Karkin sinne.

Enkä mä muista loppupäivästä juurikaan mitään. Itkin pihalla palellen kuulokkeet korvissa kunnes äiti tuli pyytämään, että tulisin sisään. Koko loppupäivän istuin koneella tuijottaen HTML-koodia ja muokaten kuvia. Eikä mua haitannut vaikken saanut juuri mitään aikaan, kunhan ei tarvinnut ajatella. Unohdin syödä. Silmiin sattui liika itkeminen ja ruudun tuijotus. Väsytti, mutten saanut nukuttua.

Tänään kaikki on hieman paremmin. Vaikka vähän suretti, että olin sinulle kuin ilmaa.

"White sparrows fell from heaven and carried her away"