Päivisviikko nro 2

Kahden viikon jakso syömishäiriöpäiväosastolla takana. Jostain syystä kuvittelin etukäteen, että tää ois ihan helppo juttu, koska eihän mulla mitään isompia ongelmia ole syömisen kanssa. Sain huomata, että olenkin taas sairaampi kuin mitä kuvittelin. Ei ollut helppoa syödä ateriasuunnitelman mukaan osastolla, saati sitten kotona.

Hoito on ryhmämuotoista, joten toiset ihmiset oikeastaan luovat ilmapiirin. On aina jännittävää tutustua uusiin ihmisiin ja varsinkin tällaisissa olosuhteissa, kun jokaisella on omat vaikeutensa! Meidän ryhmässä oltiin aika eri vaiheissa syömishäiriön kanssa: yksi ei edes koe olevansa sairas, toinen on niin syvällä sairaudessa ettei päivis ole riittävä tuki, kolmas suoriutuu juuri ja juuri päivistä osastolla ja neljäs jaksaa yrittää myös kotona. Silti pitkään sairastaneena koin saavani vertaistukea ja toivottavasti joku hyötyi myös jakamistani kokemuksista. Mun mielestä ainakin oli kiinnostavaa kuulla muiden ajatuksia ja varsinkin onnistumisia.

Ekaan viikkoon verrattuna tää toinen on mennyt paremmin. Oon saanut otettua itseäni niskasta kiinni niin, että olen saanut syötyä edes jotain päivän päätteeksi myös kotona. Rahkaa ja pari omenaa, porkkanoita ja hummusta, sosekeittoa, tölkki kikherneitä... Ei ateriasuunnitelman mukaan, mutta sentään jotain oksentamatta.

Mun päivisviikko jäi pahasti vajaaksi, koska maanantain olin Tukholmassa ja paluumatkalla laivalla tuli juotua sen verran myöhään, että tiistaiaamuna osastolla puhalsin vielä melkein puoli promillea ja sain käskyn lähteä kotiin. Voin sanoa, että ketutti ja hävetti todella paljon kun menin (taas) näin mokaamaan. Menin kotiin nukkumaan univelkoja pois ja itseen kohdistuvan ärsytyksen voimalla sain syötyä jopa lämpimän ruoan itsekseni.

Keskiviikkona heräsin sen verran aikaisin, että jaksoin aamulla ihan kunnolla laittautua ja valita mekon päälleni. Päivän ohjelmassa oli ravitsemusterapeutin kyselytunti, jossa tiedotettiin että aamupäivän välipalan shotti/hedelmä/keksi vaihtuu ihan kunnon iltapäivän välipalaan verrattavaksi välipalaksi. Lounaan jälkeen kävin verikokeissa sillä aikaa, kun muut kävivät kaupassa. Oli pitkä päivä ja päivälliseksi pelkäämääni pinaattikeittoa kananmunan kanssa. Mä vain jätin munan ottamatta, eikä hoitaja ilmeisesti huomannut sitä, joten se siitä kananmunan stressaamisesta.

Torstaina oli taas ruoanlaittoa. Tehtiin falafel-pitoja ja tsatsikia ja välipalaksi pätkiskääretorttua. Itse osallistuin falafelien tekemiseen, pyöryköiden pinnalle tuli seesaminsiemeniä ja ne friteerattiin kattilassa. Iltapäivän pienryhmien sijaan oltais pelattu Pictionarya, mutta mua alkoi ahdistaa niin, että kieltäydyin. Kaikkia muitakaan ei huvittanut, joten ei sitten pelattu ollenkaan. Mulle jäi kuitenkin niin painostava ja ahdistava fiilis, että häivyin ulos talon nurkalle itkemään ja rauhoittumaan puoleksi tunniksi. Välipalakaan ei sitten onnistunut, joten jouduin juomaan nutrin ja lähtemään pahoin mielin kotiin.

Perjantaina aamupalan levon jälkeen käytiin yksitellen läpi, miten osastojakso on mennyt, mitä siitä on hyötynyt ja että mitä jatkossa. Itselläni on ensi viikolla lääkärinaika ja kahden viikon päästä menen taas kahden viikon intervallille. Kamalaa toivoa, että joku ryhmästä tulisi myös uudelle osastojaksolle, koska ei kenenkään haluaisi voivan niin huonosti, että tarvitsisi olla sairaalassa. Ois se kuitenkin kiva jos olisi joku tuttu... Rentoutusryhmä oli peruttu, joten laulettiin taas Singstaria ja lounaan jälkeen vaan keskusteltiin. Muutaman kanssa vaihdettiin Instoja (ja jos sitä kautta löysitte myös blogiini, ois kiva jos laittaisitte viestiä).

Jaksosta jäi hyvä fiilis. Tietysti oli ahdistavaa, mutta tästä sairaudesta ei ole mahdollista päästä eroon jos ei ahdistusta ja pelkojaan suostu kohtaamaan. Nyt vähän jännittää, että miten nämä kaksi viikkoa kotona tulevat sujumaan, mutta onneksi pääsen sen jälkeen ainakin yhdelle intervallille. Ensi viikolla menen  taas Vamokseen ja loppuviikosta äidin kanssa lounaalle ja mummolaan pariksi yöksi (syömään). Ruokailuita tukevia suunnitelmia siis on.

Nyt telkasta alkaa HIHS:n esteratsastuksen GP, johon haluan keskittyä, joten: hyvää lauantaita kaikille!