En itekään tiennyt kuntoutuskodista juurikaan mitään etukäteen, olin vaan äärettömän iloinen saadessani mitä tahansa tukea.
Ajattelen, että tää on mun viimeinen mahdollisuus. En halua elää enää päivääkään syömishäiriön kanssa, olin itse asiassa jopa päättänyt että tapan itseni jos en tätä paikkaa saa. Mun paranemisyritykset kun kotona tyssäs aina johonkin, haluun jo tästä helvetistä ulos.
Ja jos joku oikeesti miettii tulevansa tänne, niin tervetuloa jos motivaatiota löytyy :) Rehellisyys on avainsana. Jokainen on täällä itseään varten, mutta vaikuttaa käytöksellään myös muuhun yhteisöön. Ite pelkään hulluna, että joku tulee tänne "pelleilemään" ja oireet tarttuu muhunkin. Koska tällä hetkellä me syödään ateriasuunnitelman mukaan myös kun hoitaja ei ole paikalla, tänä aamuna oikeestaan ekstraakin. Yksin tää ei onnistuis, mut vertaistukikin kantaa aika pitkälle.
Jos paraneminen onnistuis syömällä McDonald'sissa kuusi kertaa päivässä, mä oisin valmis tekemään niin vaikka ahdistais kuinka s******sti.
Tänään olen syönyt:Ei mul muuta. Oon ottanu rennosti, nauranut ja itkenyt. Selvisin pasteijasta ja nuorisopuolen omahoitajan näkemisestä. Näin alkuun syön kaikki mahdolliset ateriat täällä, että varmasti lähtee sujumaan. Positiivisella mielellä kohti uutta viikkoa!
aamupala: lautasellinen talkkuna-mustikka-rahka-vaniljavaahto-ihme-puuroa, omena, kahvia maidolla
välipala: omena, teetä maidolla
lounas: salaatti ja kastike, 2 isoa soijapihviä, kermaperunoita, lämpimiä kasviksia, maitoa
välipala: korvapuusti, kahvia maidolla
päivällinen: lautasellinen juusto-kasviskeittoa, leipä päällisineen, maitoa, omena
iltapala: weetabix, 2 hedelmää, leipä päällisineen, maitoa
Hyvä päätös ja rajanveto siihen mitä kirjoitat, arvostan! Tsemppiä tsemppiä tsemppiä ihan hulluna! Kuulostaa, että tosissaan teet töitä ja se tulee kantaan hedelmää :-)
VastaaPoistaToivon et tää optimistisuus pysyy mahdollisimman pitkään :---D
PoistaHei - on itsestään selvää, että kerrot ja jaat elämästäsi kuntoutuskodissa vain sen verran mitä itse haluat ja koet mielekkääksi! Ei kukaan vaadi Sinua raportoimaan kuntoutuskodin arjesta yhtään sen enempää kuin mitä itse haluat ja koet "soveliaaksi"; on ihan hyvä vetää rajat, ottaen huomioon, että yhteisö siellä on pieni ja tämä on julkinen blogi. Ja kuten olen aiemminkin todennut, tämä on Sinun blogisi ja Sinun tarinasi, ja jaat täällä sen mitä kulloinkin haluat jakaa.
VastaaPoistaOn todella hienoa, että olet nyt löytänyt todellisen paranemismotivaation ja saat paranemiseesi vankkaa tukea! Niin alan ammattilaisilta kuin kipusiskoilta. Äläkä pelkää - en usko, että sinne tulee ketään "pelleilijää". Uskoisin, että ennen kuin sinne ketään otetaan, niin henkilön motivaatio, sitoutuminen ja kokonaistilanne kartoitetaan aika tarkkaan. Eikö?
Eli rentoile, naura, itke - taistele itsesi Elämän puolelle!
Hyvää alkavaa viimeistä kokonaista maaliskuun viikkoa Sinulle! Tervetuloa huhtikuu! Positiivisella mielellä pötkit pitkälle! :) <3
En halua alkaa markkinoida tätä paikkaa tai luoda minkäänlaisia mielikuvia / ennakkoluuloja. Jokainen varmaan osaa lukea Wikipediasta mitä kuntoutus tarkoittaa.
PoistaOli ihanaa lukea tätä tekstiä! Tulee aina niin ihana olo, kun joku tekee suuria oivalluksia paranemisen suhteen :-) Sinä ansaitset elämän ilman syömishäiriötä, Noora :-) <3
VastaaPoistaNää oivallukset oon tehny jo monia kertoja viimeisen vuoden aikana, mutta sairaus vie mukanaan aina uudelleen ja uudelleen niin nopeasti ettei sitä itse huomaakaan :--(
PoistaSe on yksin sinun päätettävissäsi, mitä kirjoitat, kitisköön lukijat mitä hyvänsä. Kuulostaa todella hyvältä tuo alkusi siellä, nyt on motivaatio kohdallaan. Ja vaikka ahdistusta tuleekin, uskon, että selviät siitä sisullasi. Me uskomme sinuun! :)
VastaaPoistaNyt on kohdallaan, toivottavasti mieliala pysyy näin positiivisena edes jonkun aikaa. Ei jaksais sitä synkistelyy, vaikka siitäkin selviää.
PoistaMahtavan kuulosta Noora!! :--) Jatka samaan malliin! Mäkin koitan täällä kotona pärjäillä jotenkuten päivä kerrallaan.
VastaaPoistaPinja
Hyvähyvä, niin sen pitääkin mennä että päivä kerrallaan - tai kuten mulla: ateria kerrallaan.
PoistaTotta; toi ateria kerrallaan kuulostaa ehkä vielä paremmalta :--)
PoistaLueskellut viime aikoina sun blogia. Kiitos siitä, että jaat ajatuksia. Jotenkin on lohduttavaa lukea (ja ymmärtää), että meitä erilaisia taisteluita läpikäyviä on paljon. Välillä on niin yksinäinen olo näiden omien erilaisten ongelmia kanssa, että saa hyvän mielen (ja taistelutahtoa) jos joku antaa esimerkkiä :) Tsemppiä!
VastaaPoistaKiva jos saan edes vähän helpotettua oloa :) koska kukaan ei ole täällä yksin, pitää vain uskaltaa ottaa se askel ja hakea apua. En mä yksin ois päässy näinkään pitkälle.
PoistaKiva kun kirjoitit mitä oot siellä syönyt! Saa jotain käsitystä edes minkälainen ateriasuunnitelma sulla on.
VastaaPoistaPostaile taas pian lisää, luen aina blogisi!
Juu, tolla alottelen. Mitään puolistartteja tääl ei oo, tähdätään et syödään adv, johon yksilöllisesti lisäyksiä.
PoistaMukava kuulla hiukan minkälaista siellä nuo ateriasuunnitelmat ovat!
PoistaLautanen niin täynnä kun olla ja voi. Loweee!
PoistaHyvä!
PoistaWuh!
VastaaPoistatoi van kuulostaaniin mahtavalta. oon niin ylpee siusta. <3
VastaaPoistaI'm awesome <33333
PoistaMiten on Sinun toinen viikko alkanut uudessa kuntoutuskodissa?
VastaaPoistaViikko on alkanu ja jatkunu sekopäisesti hullulassa.
PoistaTuutko huomenna kahvihetkeen? :--) Ens viikolla se on kokonaan peruttu..
VastaaPoistaPinja
En mä jaksanu lähtee ku vasta tulin terapiasta ja söin lounaan. Liikaa ohjelmaa.
Poista