2014/10/13

Take It or Leave It

Jotta anonyymit eivät täysin hajoaisi koneidensa näppäimistöille, niin kerrottakoon vastapainoksi etten ole pakkoliikkunut lähes ollenkaan pitkään aikaan. Oon oikee julkisten superkäyttäjä ja lataan matkakortillekin aina aikaa, jotta sitä tulisi käytettyä. Voi hyvin mielin ajella sporallakin vain pari pysäkkiä, ilman että joutuu laskemaan kuinka kannattavaa se taloudellisesti on.

en jaksanu ettii kuvii nyt, seuraavas postaukses sit..
Nuorisoasemalta mulle jäi lähinnä mieleen ei mitään. Mietittiin voiko ylipainoisia ottaa pakkohoitoon jos ne haluu tahallaan lihottaa itsensä. Ku onhan noitakin ja sairaalta se musta ihan yhtälailla kuulostaa. thc oli edelleen positiivinen, mut niin vähän odotinkin. Ens viikol luulis olevan kokonaa putsit. Ja negat saa ollaki siitä lähtien! Eipä oo ees tehny mieli poltella pilvee, alkuun muutamana päivänä kyllä. Näin untaki, että osasin kieltäytyy ku tarjottii. Onneks oon sen kannalta osannu olla harkitsevainen, enkä menny hetken mielijohteesta pilaa kaikkea. Niinku loppukesästä vähän tapahtu. Kaikki tai ei mitään jahetinyt!

Menin tänäänkin hissillä ylös ja hissillä alas! Nuorisoasema on kuudennes kerrokses, ja oon ehkä kaks kertaa kävelly ylös portaita. Kerran neljänteen kerrokseen, josta loput hissillä :'D Oon kuitenkin siellä aika monta kertaa käyny, joten turha nostaa yhestä kuvatekstistä tommosta meteliä!

Käytiin äidin kanssa tänään maanantaisen vapaapäivän kunniaksi ulkona syömässä. Otin vegaaniannokseni päälle vielä oma-aloitteisesti leivänkin levitteineen, jolla pyyhin lautaselle jääneet öljyisen kastikkeen jämät. En kuollut, päinvastoin jäi syömisestä vain hyvä olo. Oon päässy jokseenkin rasvakammostani eroon, kroppa tarvii niitä hyviä rasvoja. Tai en ala kiljua mutsille keittiössä jos johonkin ruokaan laitetaan täysrasvasta juustoa tai sipulin kuullottamisessa käytetään "liikaa" oliiviöljyä. Kyllä sitä päässään pyörittelee, mutta ajatukset saa hiljennettyä niin, että ruoan mausta pystyy nauttimaan.

Voisin nyt käydä vielä vähän ulkoilemassa ennen kun tulee pimeetä. Nägyy jos törmätään!

Ja hei huippua: 650 lukijaa, kiitos kaikille jotka jaksaa seurailla!

12 kommenttia:

  1. Ei kait sillä mitään väliä ole, mitä tällä puolella mietitään. Eikö merkitystä ole sillä, mitä itsellesi aiheutat tai miten itseäsi ylipäätään kohtelet. Oletko miettinyt mahdollisesti ihan kunnon blogitaukoa? Välillä mietityttää, voiko tämä oikeasti olla sinulle enää tukeva? Entä jos blogi osaltaan pitää sairaudessa kiinni - sen kirjoitusaikaanhan ei taida mahtua pahemmin tervettä elämää, jos ei lyhyitä jaksoja oteta huomioon. Tietysti harmi näin lukijan näkökulmasta, mutta voisiko olla kokeilemisen arvoinen asia?

    Ja ulkoilethan varovasti, sama systeemi käyttöön kuin jos olisit osastolla. Ulkoilulupia tuskin olisi enempää kuin se max. 15min päivässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä ainakaan ihan pian ole lopettamassa. Mä oon luvannut kertoa tän "tarinan" loppuun asti. Vasta kuolema tai parantuminen, joista mieluummin jälkimmäinen, on tän blogin loppu.

      Poista
    2. Mukava kuulla!! ^^

      Poista
  2. Eei älä lopeta kirjoittamista! Haluan kuulla sun kuulumisiasi! :(

    VastaaPoista
  3. Kannustan blogin lopettamista. Henkilökohtainen päiväkirja tekisi varmaan hyvää koska osaat kirjoittaa hyvin, mutta täällä blogissa thinspaat vain itseäsi ja varmasti muutamaa lukijaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole tarkoitus thinspailla ketään, enkä tajuu miten itseäni tällä onnistuisin laihduttamaan. Kuvia ja tekstejähän laitoin yhtä lailla viime kesän alussakin kun meni paremmin. Ja eiköhän nuo pro-tyypit löydä inspiraationsa muualtakin.

      Poista
  4. Mä niin toivosin että sä oikeesti paranisit vielä, mutta sitä sä varmasti toivot itsekin! Ei vaan saa antaa periks!

    VastaaPoista
  5. Positiivisia pilkahduksia postauksessa... Hienoa! Tsemppiä polikäynnille!

    VastaaPoista
  6. ^^ Samaa mieltä Andrean kanssa, mukava kun sai lukea hiukan positiivisempia asioita tällä kertaa!
    Se on myös todella hyvä että pystyt myös vaikeista asioista kirjoittamaan mutta ainahan se on kiva lukea hyviä kuulumisia! :)
    Tsempit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään onnistui lounas (nutridrink + soijanugetteja), joka sovittiin polilla hoitajan kanssa ja päivälliseks kokkailtiin äidin kanssa tofua ja kikherneitä curry-oliiviöljymarinaadissa, sekä parsa- ja kukkakaalia avokado-crème fraîchella :))

      En mä jokaista onnistunutta asiaa ehdi millään tänne blogiin kirjoittamaan, kuten en myöskään niitä huonompia hetkiä. Lukijat tekevät siitä sitten oman johtopäätöksensä, että yritänkö mä vai en.

      Poista
  7. Pieniä onnistumisia, ja yhdessä ja ajan kanssa niistä muodostuu isompia eteenpäinvieviä muutoksia. Jatka samalla mallilla. Tsemppiä!

    VastaaPoista