When Everyday's The Weekend

Mun piti mennä eilisen Haloo Helsingin keikan jälkeen suoraan kotiin - hah! Sen voin sanoo, että nyt väsyttää.

Etkoilee Aussie barissa w/ Oona

Näin vaikka ketä! Yks yritti pyörtyy ja toinen oli hajottanu naamansa, kolmas oli kipee mut ei se menoo estäny. Päästiin taas melkeen-eturiviin ja voin sanoo, et nää Stadissa vedetyt keikat on ihan parhaita. Bändi veti hyvin ja yleisö oli messissä, mäki lauloin täyttä kurkkua mukana ja hypin nii että jossain välissä alko jo heikottaa. Mut se meni onneks ohi. Vinkkinä ens kerralle: nesteytyksen lisäksi myös ruokaa.

♥

jotain säälittävii HH!-listeja

vähäks oon juoppo ku joka kuvas lasi kädes.. :'D

Näin bäkkärinki, mut ei jääty Circukseen, vaan illan / yön aikana tuli tsekattuu useempi baari ja himaan taisin päästä ennen neljää. Sain Mikolta kangastussin takas jee, mut mun diy HH! -paita kiertelee vielä jossain.

"Voit dokaa joka tilin, ketä siitä voi syyttää
Tai hyppää suoraan katolta ja tutkii syvyyttään."

Heräsin oikeaoppisesti kahdeksalta syömään aamupalaa. Ei ollu ees huono olo, vaik ois voinu olla. (Nyt kyl lagii nii kybäl, et wuhuu.) Ateriasuunnitelman mukaan puuro pähkinöineen, joista tosin osan korvasin chia-siemenillä. En muista koska oon viimeks saatuu syötyy kotona oksentamatta, mut nyt onnistu! En saanu televisiota auki, joten sivistin itseäni Hesarilla, josta sain peräti yhen aukeaman luettua.

Täs on ollu taas ahdistavampia päiviä, joten mun naaman lävistykset on päivittyny angel biteseilla. Koska masennus = rautaa naamaan. Mul on nyt ihanat botox-huulet / duckface ku ylähuuli on nii turvonnu :))
Nyt loppuviikonloppu rauhassa osastolla, tosin tänään vielä L:n kanssa leffaan, juoruamaan ja vaihtamaan kuulumisia!